Etelä-Helsinki laajenee Hernesaareen

Jätkäsaari
01. helmikuuta 2016
Tulevaisuudessa Hernesaaressa on 6000 asukasta, 3500 työpaikkaa ja täysin uudet kadut, asuinrakennukset ja puistot. Kuva: Tietoa Oy

Matkustajasatama, viljasiilo, merenrantapromenadi, uutta arkkitehtuuria ja keskiaikainen kuja. Hernesaaresta kehittyy omaleimainen kaupunginosa Etelä-Helsinkiin.

Hernesaareen rakennetaan 2020-luvulla asunnot 6000 asukkaalle. Nyt vuonna 2016 asuinalueen lopputulos näkyy vasta paperilla, kaavoissa ja suunnitelmakuvissa.

Iso muutos kaikille kaupunkilaisille on, että vastedes puistomainen rantareitti ulottuu Etelä-Helsingissä entistä pidemmälle. Kaivopuisto, Merisatama ja Eiranranta saavat tulevaisuudessa jatkokseen Hernesaaren kohdalla rantaa myötäilevän yli kuuden hehtaarin puiston ja rantapromenadin.

Puistomaisen kulkuväylän toisella puolella aaltoilee meri ja toista puolta reunustavat uudet kerrostalot, joiden keskelle sijoittuvat suojaisat korttelipihat.

Kerrostalojen välissä mutkittelee Korallikuja, alueen keskeinen reitti ja pihakatu.

”Vaikka ympäröivät asuintalot edustavat uutta arkkitehtuuria, Korallikuja tuo miljööseen keskiaikaisuutta”, sanoo Länsisatama-projektin projektipäällikkö, arkkitehti Matti Kaijansinkko Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Keskiaikainen leima syntyy kujan muodoista: joidenkin kujaa reunustavien rakennusten seinät kaartuvat pyöreinä.

”Kun kaupungissa on 20 astetta pakkasta tai tuulee kovaa, Korallikuja on se suojainen reitti, joka vetää puoleensa”, Kaijansinkko sanoo.

Korallikujan keskivaiheille tulee puistomainen aukio. Kujan molemmin puolin kulkevat jalkakäytävät ja pyörätiet, keskellä ajavat autot, mutta ajoneuvojen nopeus jää noin kymmeneen kilometriin tunnissa.

”Lapsiperheitä keskusta-asumisessa askarruttaa eniten juuri liikenteen turvallisuus”, Kaijansinkko sanoo. Hän osoittaa kartalta isoa aluetta Hernesaaren asuintalojen ympärillä: ”Tällä alueella lapset voivat liikkua liikenteeltä turvallisesti.”

Koteja meren läheltä

Hernesaaresta kehittyy urbaani asuinpaikka. Kaikki asunnot sijoittuvat kerrostaloihin, joista korkeimmat ovat kahdeksankerroksisia. Asuintalot madaltuvat vähitellen kohti eteläistä avomeren suuntaa, jotta mahdollisimman monesta kodista näkee merelle. Meri ympäröi Hernesaarta jopa kolmelta suunnalta.

Asuntoja on tulossa monenlaisia ja monenkokoisia. Helsingin kaupungin keskimääräisen vuokra-asunnon koko on noin 63 neliömetriä, ja senkokoisia asuntoja tulee varmasti mukaan. Isoille, samalla hintaville, asunnoille ei ole niin paljon kysyntää missään päin kaupunkia.  

”Helsingissä myydään vuodessa noin 60 kappaletta miljoona euroa maksavia asuntoja”, Kaijansinkko sanoo.

Hän ei suostu eikä edes pysty luonnehtimaan, miltä Hernesaaren asunnot näyttävät. Syynä on arkkitehtuurin luonne.

”Arkkitehtuuri muuttuu koko ajan. Asiantuntija pystyy tunnistamaan talojen rakennusvuosia kolmen vuoden tarkkuudella noin 160 vuoden ajalta”, hän perustelee.

Siihen mennessä, kun Helsingin kaupunki on vuokrannut tai myynyt tontit rakennusliikkeille, kukaan ei vielä tiedä, mitä arkkitehdit keksivät.

Kaijansinkko luonnehtii arkkitehtien ammattikuntaa luovaksi ja oppivaksi, eli kun jotakin käytetään jossakin, toiset äkkiä kopioivat ja soveltavat sitä.

Muutama asia tulevaisuuden Hernesaaren asunnoissa on kuitenkin varmaa. ”Kaikista asunnoista tulee esteettömiä, ja asuntorakentamisessa toteutuvat Helsingin kaupungin periaatteet. Se tarkoittaa, että alueen asuntoihin pääsee asumaan eri teitä ja asukkaidensa puolesta alueesta tulee monimuotoinen ”, alueen toteutuksesta vastaava projektinjohtaja Outi Säntti Helsingin kaupunginkansliasta sanoo. Hernesaaressa asunnoista 40 prosenttia on niin sanottuja kovan rahan asuntoja, 20 prosenttia aravarahoitteisia ja loput 20 prosenttia on eräänlaisia välimuotoja eli Hitas-asuntoja, osaomistusasuntoja ja asumisoikeusasuntoja.

Säntin mukaan asuntorakentamisen edetessä Hernesaaren koko kunnallistekniikka uusitaan. Arviolta vuonna 2020 kaupunki alkaa rakennuttaa alueen katuja ja kunnallistekniikkaa.  

 Tietoa Oy

Raitiovaunu, matkustajasatama ja palveluita

Hernesaaren asukas voi ajaa kotiovelleen, nimittäin hissillä, suoraan autohallista. Asukkaiden autopaikat rakennetaan pihakannen alle ja kadunvarteen tulee jonkin verran vieraspaikkoja.

Urbaaniin helsinkiläiseen asumiseen kuuluu raitiovaunu. Hernesaarelaiset kulkevat raitiovaunu kuutosella. Tulevaisuudessa ratikka numero kuusi kääntyy Bulevardilta Telakkakadulle ja kaartaa sieltä Eiranrannan kautta Hernesaareen, jossa vaunu pysähtyy kolmella pysäkillä.

Maailma risteilee kylään Hernesaareen, sillä alueen pohjoisreunassa, raitiovaunukadun toisella puolella on vastedes matkustajasatama.

”Satamaan saapuu risteilyaluksia noin toukokuun puolivälistä syyskuun loppuun asti”, Matti Kaijansinkko sanoo.

Hernesaaren satamaan mahtuu parikin noin 60 metriä korkeaa risteilijää. Laivojen pääkohde Itämerellä on yleensä Pietari. Silti monet risteilijät pysähtyvät Helsingissä. Matkustajavirran ansiosta hernesaarelaiset saavat alueelleen lisää palveluita, niin kahviloita kuin liikkeitäkin. Rakennusten kivijalkoihin tulee liiketiloja.

Hernesaareen kaavaillaan omaa päiväkotia ja koulua, peruskoulun ensimmäistä ja toista luokkaa. Koulu- ja päiväkotisuunnitelmat elävät kuitenkin koko ajan.

”Hernesaaren peruskouluun menevät lapset eivät ole vielä syntyneetkään”, Kaijansinkko sanoo.

Hernesaareen suunnitellaan liikuntahallia monia eri lajeja varten, ja nykyinen Jääherne-halli puretaan. Eiranrannan kohdalla olevasta hiekkarannasta kaavaillaan Helsingin kaupungin uimarantaa palveluineen.

Asuntorakentaminen alkaa 2021

Hernesaaren asuntojen rakentaminen alkaa noin vuonna 2021, ja valmista alueella on arviolta 2030.

”Jätkäsaaren osayleiskaavoitus vei kolme ja puoli vuotta, Hernesaareen on kulunut jo nyt kymmenen vuotta”, Kaijansinkko sanoo.

Hernesaaren osayleiskaava valmistui vastikään, ja se ohjaa asemakaavaa. Hernesaaren kärjestä lähtee pois helikopterikenttä. Telakka jää, ja sillä onkin hyvin tilauksia.

Hernesaaren rakennuksista säilyy kolme: valtion viljavarasto viljasiiloineen, Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen rakennus ja Fordin tehdas, jota vuokraa Tapahtumakeskus Telakka.

Fordin rakennus muistuttaa Kaijansinkon mielestä hyvällä tavalla Kaapelitehdasta.

”Sama sodanjälkeinen aikakausi, jolloin jokainen purkutiili hyödynnettiin rakentamiseen”, hän sanoo.

Viljasiilon vuokrasopimus jatkuu vielä kymmeniä vuosia eikä viljasiiloja edes kovin hyvin voi hyödyntää muussa käytössä kuin viljavarastona.

”Siellä varastoidaan tuontiviljaa, jota lähtee pääkaupunkiseudun leipomoihin”, Kaijansinkko sanoo.

 Tietoa Oy.

Jo nyt rannat vetävät väkeä

Varsinkin kesäaikaan monet kaupunkilaiset ja matkailijatkin ovat jo käyneet Hernesaaressa. Kesällä 2014 yhdeksi vetonaulaksi avautui kahvilaravintola Birgitta, Eiranrannan liepeille.

”Juuri Birgitta ensimmäisenä veti väkeä Kahvila Caruselin rantaa selvästi pidemmälle”, paikkaa pyörittävä yrittäjä Tommi Leppälä sanoo.

Kesällä 2015 vipinää tuli vielä lisää. Hernesaaren rantaviivalle saapui toinen vetonaula nimeltä Hernesaaren Ranta. Siellä toimii monta ravintolaa, kahvilaa ja oma pienvenelaituri, kaikki kesäkäytössä.

Helsingin kaupungin kannalta Hernesaaren alueen väliaikaiskäyttö, Hernesaaren Ranta, elävöittää ja tekee koko aluetta tunnetuksi.

Hernesaaren Rannan ravintoloita ja kahviloita pitäneet Sedu Koskinen ja muut yrittäjät jatkavat kesällä 2016.

Birgitan kesä venyy asiakkaiden pyynnöstä vuosi vuodelta pidemmäksi.

”Tänä vuonna avaamme viikkoa ennen vappua ja pidämme avoinna ainakin seitsemän kuukautta”, Leppälä sanoo.

Leppälä hakee poikkeuslupaa voidakseen laajentaa Birgittaa noin parikymmentä neliömetriä. Laajennus ei ehdi vielä kesäksi 2016.

Saunaan kesällä 2016

Hernesaareen, merenrantaan rakennetaan parhaillaan yleistä saunaa. Löyly-niminen sauna aukeaa kesäksi 2016.

”Jo nyt rakennustyömaalla alkavat näkyä materiaalit, puu, teräs ja betoni. Rakennuskin rupeaa saamaan muotoaan”, sanoo saunayrittäjä Antero Vartia. Vihreiden kansanedustajanakin tunnettu Vartia omistaa Löylyn yhdessä näyttelijä Jasper Pääkkösen kanssa.

Löylyn suunnittelevat arkkitehdit Ville Hara ja Anu Puustinen Arkkitehtitoimisto Avannosta.

Saunakeskuksen rakentamista voi seurata suorana lähetyksensä webbikamerasta, raksakameran sivuilta.

Urbaani saunakulttuuri voi hyvin! Löylyyn tulee kolme saunaa: savusauna ja kaksi puusaunaa, kertalämmitteinen ja jatkuvalämmitteinen.

Lisäksi saunarakennukseen tulee ravintola ja 1800 neliömetrin terassi. Sisällä asiakastilat ovat 650 neliömetriä ja lisäksi vielä henkilöstön tilat ja varastot.

Hernesaaren osayleiskaavassa Löyly sijoittuu osaksi rantapuistoa. Saunakeskuksen yhteyteen on suunniteltu lähiliikuntapaikkoja pelikenttineen ja leikkialueineen sekä meriuimalaa, jossa voisi turvallisesti uida avomerellisessä maisemassa.

Vartia perusti Kaivopuistonrantaan vuonna 2007 Mattolaituri-ravintolan, joten hän on  seurannut ranta-alueen kehittymistä.

”Helsinki laajenee nyt hurjaa vauhtia Hernesaareen”, Vartia sanoo. 

Hernesaaren alustava aikataulu

2016

  • Löyly, yleinen sauna, valmistuu.
  • Eteläisimmän risteilylaiturin rakentaminen alkaa.

2018

  • Hernesaaren risteilylaituri valmistuu.

2020

  • Infrastruktuurin rakentaminen alkaa: kadut, viemärit, vesijohdot, tietoliikennekaapelointi.

2021

  • Hernesaaren asuintalojen rakentaminen alkaa.

2030

  • Hernesaaren asuntorakentaminen päättyy ja alue on valmis.

Kurkistus Hanna Hernesaarelaisen elämään vuonna 2028

Hanna Hernesaarelaisen kuusikerroksinen kotitalo on uudenkarhea. Asuinalueella kulkee kesäisin turisteja, jotka ihailevat arkkitehtuuria ja merellisyyttä.  

Meri ympäröi Hannan arkea. Pitkin rantoja hän polkee pyörällä työmatkansa Hakaniemeen. Juoksulenkille Hanna suuntaa rantapuistoon. Ja meri pilkahtelee talojen väleistä, kun Hanna kävelee seinäkiipeilytunnille Hernesaaren liikuntatalolle.

Perheen kaksi lasta käy alakoulua ja päiväkotia, kotinurkilla. Uuden kodin ikkunoista näkyy Pihlajasaari, jopa kaistale Suomenlinnaa sekä tietysti aavaa merta. Perheen kesäpaikkana palvelee vene ja venepaikka on pienen matkan päässä kotiovelta.  

Teksti: Tiina Torppa