Puutalot valtaavat Honkasuon

Honkasuo
24. helmikuuta 2016

Helsingin ilmakuvassa kaupungin luoteiskulmassa on iso vihreä läiskä. Vihreää jää jäljelle vielä senkin jälkeen, kun Espoon ja Vantaan kainaloon, Malminkartanon naapuriin, nousee uusi Honkasuon alue.
 

Honkasuolle rakennetaan noin 2 000 ihmisen koti. Samalla siitä tulee Helsingin suurin uusi puutalokaupunginosa.

– Rakennettavan alueen 20 hehtaaria vastaa pinta-alaltaan Puu-Käpylää. Toinen tunnettu vanha puutaloalue, Puu-Vallila, on huomattavasti pienempi, noin 6 hehtaaria. Puu-Myllypuro on asukasmäärältään samaa kokoluokkaa, havainnollistaa projektinjohtaja Kimmo Kuisma Helsingin kaupunginkansliasta.

Honkasuon rakentaminen on alkanut alueen itä- ja pohjoisosasta. Kahdella tontilla rakennetaan passiivitason energiatehokkaita puukerrostaloja, kaikkiaan 116 asuntoa. Ne valmistuvat vuoden 2017 alkupuolella.

Myös ensimmäiset passiivipientalot ovat työn alla. Rakenteilla on värikäs neljän omakotitalotontin kokonaisuus, joka valmistuu jo kesällä 2016. Uusia rakennuslupahakemuksia valmistellaan viidelle tontille.
 

Ekotehokkuuden haasteita rakentajille

Alueelle leimallista on puurakentamisen lisäksi energiatehokkuus ja rakentamisesta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen minimointi. Asemakaava määrää Honkasuolla matalaenergiarakentamiseen ja uusiutuvan energian hyödyntämiseen.

Taustalla vaikuttavat EU:n direktiivit sekä kaupungin omat sitoumukset. Honkasuolla tosin otetaan sitoumuksissa etunojaa – aloituskortteleita varten on laadittu ekokriteerit, ja Helen rakentaa uudenlaista kevytkaukolämpöverkkoa alueelle.

– Hankkeisiin ryhtyvät rakennuttajat ovat ottaneet ekologisen haasteen hyvin vastaan. Mukaan lähtevät voivat saada markkinoilla etumatkaa, kun energiansäästötavoitteet ja -määräykset ovat tiukentumassa tulevina vuosina.
 

Fiksua puurakentamisen tukemista

Miksi Honkasuolla päädyttiin puurakentamiseen?

– Se on ollut tällä alueella kaupungin tietoinen valinta. Suomessa on hienoa puuosaamista ja kehittyvä puutuoteteollisuus. Metsäteollisuuden murroksessa on kansantaloudenkin kannalta fiksua edistää puurakentamista, Kuisma kertoo.

Puurakentamisen hankkeita on vireillä Helsingissä muuallakin, kuten Puu-Myllypurossa, Kuninkaantammessa ja Jätkäsaaren Wood City -korttelissa.

Kuisma korostaa, että kaupunki ei kuitenkaan suosi tai hyljeksi mitään tiettyä rakennusmateriaalia vaan haluaa tarjota monipuolisen rakentamisen mahdollisuuksia.

Alueella on tontinvaraajia ja rakentajia eri puolilta Suomea. Yksi kiinnostava uusi tulokas pääkaupunkiin on CLT-massiivipuurakentaminen (cross laminated timber) kainuulaisesta puusta.
 

Hyvät yhteydet joka suuntaan

Kimmo Kuisma innostuu kehumaan uutta puutaloaluetta pitkän listan verran.

Alueen ehdoton valtti on sen sijainti. Runkolinja 560 kulkee sen vierestä, ja sillä pääsee matkaamaan nopeasti itä-länsisuunnassa. 560 risteää myös Keräradan kanssa Myyrmäen terminaalin kohdalla, mistä pääsee alle puolessa tunnissa Helsingin keskustaan ja vartissa lentokentälle.

Honkasuon suunnittelussa on otettu huomioon kaikki liikkumismuodot. Lapsiperheillä on autoja ja niille tarvitaan pysäköintipaikkoja – vaikka vanhemmat käyttäisivätkin työmatkoihinsa joukkoliikennettä.

Alueen isoihin plussiin kuuluvat myös valmiit palvelut. Naapurista löytyvät niin virkistysalueet, kuntoilupaikat kuin Myyrmannin kauppakeskus.

Päiväkodit ja koulut ovat valmiina Malminkartanossa, mutta alueen asukkailla on mahdollista kysyä vapaita paikkoja myös naapurista Vantaan ja Espoon puolelta.

Yhä useampaa kiinnostaa myös ekologisuus sekä alueelle tulevat viljelypalstat, joilla voi kasvattaa omaa lähiruokaa.

Honkasuon vanha luonnonmukainen niitty perhosineen on innoittanut alueen nimistöä. Niitty säilytetään osana puistoa ja toivotaan, etteivät perhoset pelästy rakentamista ympärillään.

Jos perhoset lentävät rakentamisen ajaksi muualle, niitä takaisin odotellessa voi ihastella kainuulaisten rakentajien lahjoittamia kookkaita veistettyjä puuperhosia.
 

Energiatehokas Honkasuo

Rakentaminen alkoi 2015.

Alueelle tulee energiatehokkaita omakotitaloja, pientaloja ja pienkerrostaloja noin 60 000 kerrosneliötä.

Vireillä olevassa asemakaavassa suunnitellaan lisää puukerrostaloja alueen pohjoisreunaan.

Ensimmäiset talot valmistuvat kesällä 2016.

Asemakaavassa on tontti päiväkotia varten.
 

Teksti: Kirsi Riipinen