Työmaa Jätkäsaaressa työpaikkana

Jätkäsaari
29. helmikuuta 2016
Minna Oinaala Sitosta ja Sami Saarinen Pohjola Rakennuksesta ovat katselmuskäynnillä Atriumpihan rakennustyömaalla. Kuva: Kimmo Brandt.

Asuintalot, hotellit ja kadut Jätkäsaaressa rakentuvat koko ajan. Katujen ja rakennusten alla piilee toinen maailma, maanalainen rakennustyömaa, Jätkäsaaren luola.

Monta työmaata pyörii maan päällä ja yksi valtava Jätkäsaaren kalliotila, luola maan alla. Ne kaikki työmaat ovat rakennusalan ammattilaisten työpaikkoja.  

Projektipäällikkö Jussi Pesonen on mukana monessa. Hänen työnantajansa Sito Rakennuttajat Oy vastaa logistiikkaoperaattorina koko Jätkäsaaresta.

”Työni tavoitteena on, että kaikki sujuu. Se on sitä, että työmaat pyörivät ja asukkaat pysyvät tyytyväisinä”, Pesonen sanoo.

Sito Rakennuttajat Oy:llä on pieni toimisto Jätkäsaaren Huutokonttorilla. Siellä, lähellä työmaita, työskentelee päivittäin Siton valvoja Minna Oinaala.

”Logistiikkaoperaattori on risteyspaikka melkein kaikelle: aikatauluille, tekemiselle ja eri urakoitsijoille”, Oinaala sanoo.

 Kimmo Brandt

Jätkäsaaressa rakentavia yrityksiä on kymmenittäin. Pesonen näyttää rakennustyömaata kartalla: ”Pelkästään tällä yhdellä työmaalla työskentelee 150 ihmistä.”

Pesosen omia yhteyshenkilöitä ovat pääasiassa urakoitsijat ja työmaiden toimihenkilöt.

Logistiikkaoperaattorien työ sisältää katukohtaisia palavereja ja monenlaista muuta yhteydenpitoa urakoitsijoiden ja muiden eri osapuolten välillä.

Jätkäsaaressa tapahtuu niin paljon ja samaan aikaan. Rakennusliikkeet tekevät kymmeniä kerrostaloja, Stara ja Kalliorakennus-yhtiöt rakentavat katuja ja luolaa. Lisäksi paikka on elävää kantakaupunkia asukkaineen.

”Vaikka kaikki suunnitellaan kuinka hyvin, yllättäviä tilanteita voi aina tulla”, Oinaala sanoo.

Jätkäsaaressa toimii vilkas Länsisatama, kymmeniä yrityksiä ja monessa kerrostalossa jo asutaan. Asukkaita tulee koko ajan lisää. Tänä vuonna Jätkäsaareen valmistuu noin 700 asuntoa.

”Tiedotus on tärkeää”

”Nykyaikaisella rakennustyömaalla tiedotus on tärkeää eikä pelkästään rakentajien välinen, vaan niin asukkaat kuin kiinteistötkin on pidettävä ajan tasalla. Esimerkiksi räjäytystyömaasta pitää kertoa hyvissä ajoin”, logistiikkaoperaattoria edustava projektipäällikkö Pesonen sanoo.

Hän pitää yhteyttä kaupungin suuntaan, kaikkiin urakoitsijoihin, alueella toimiviin yrityksiin ja yhteisöihin sekä asukkaisiin. Kaupungin kautta tulee asukkaiden kysymyksiä, ja Pesonen hakee niihin vastauksia muiden muassa urakoitsijoilta.

Logistiikkaoperaattori pyrkii myös eläytymään Jätkäsaaressa jo asuvan elämään. Pesonen kuljettaa kättään kartalla: ”Koti on tässä, asukas kulkee metroasemalle ja lähikauppaan, kenties koirapuistoon. Kulkureitit ovat tärkeitä.”

 Kimmo Brandt

Ihmisten kulkureittien ohella projektipäällikön yksi tehtävä on saada rakennustarvikkeiden kuljetukset sujumaan. Osa kuljetuksista vaatii väliaikaisia järjestelyjä. Joka arkipäivä Jätkäsaareen ajetaan kuormia muualta Suomesta. Tyypillinen kuljetettava on elementtikuorma, joka painaa yli 40 tonnia yhdistelmänä ja toisinaan kuljetus vaatii erikseen suunnitellut reitit.

”Autonkuljettajat ovat lisäksi eräs tärkeä ammattiryhmä”, Pesonen sanoo.

Mustien aitojen maailma

Mustaksi maalattu aita on Jätkäsaaren rakennusajan tunnusmerkki. Musta aita suojaa työmaata. Aidan takana ahertavat ammattilaiset. On putkimiehiä, kirvesmiehiä, betoniraudoittajia, sähkömiehiä, elementtiasentajia ja muita ammattilaisia.

Kaikki Jätkäsaaressa eivät aina työskentele aidan suojissa: nosturinkuljettajat istuvat korkeuksissaan. Helmikuussa 2016 nostureita on 21.

Yhden mustan aidan takana Länsisatamankatu 28:n kohdalla on Pohjola Rakennus Oy:n työmaa. Siihen nousee seitsemänkerroksinen kerrostalo, Asunto Oy Atriumpiha.

Pohjola Rakennus Oy:n tuotantopäällikkö Sami Saarinen arvostaa sitä, että Helsingin kaupunki on panostanut Jätkäsaaren logistiikkaan.

”Meidän rakentajien on niin paljon helpompaa toimia, kun mukana on logistiikkaoperaattori”, Saarinen sanoo.

Vesi, viemäri, kaukolämpö ja sähkö. Kaikkiin niihin pitää jokaisen rakennettavan kiinteistön päästä liittymään, ja niiden kaikkien lähteet sijaitsevat keskellä katua, kadun alla.

”Rakennustyömaalla on omat tarpeensa ja se tarkoittaa, että katu pitää jopa avata ja samaa katua pitkin kulkee koko satamaliikenne. Onkin todella tärkeää, että kaikki on saatu sujumaan”, Saarinen sanoo.

Tuotantopäällikkö Saarinen käy itse työmaalla viikoittain. Välillä hän käy työmaalla katselmuskäynnillä muiden muassa Siton Oinaalan kanssa. He pukevat päälleen suojaliivit ja kypärät ennen kuin astuvat mustan aidan toiselle puolelle, työmaalle.  

Oinaala tekee joka viikko Jätkäsaaresta viikkoraportin ja kirjaa sinne tietoja niin katselmuskäynneiltä kuin muistakin viikon tapahtumista.

”Koko ajan tapahtuu jotakin ja juuri se on kiinnostavaa”, Oinaala sanoo.

Rankat sääolot

Tuulee kovaa. Taivaalta sataa viistosti räntää. Sää kuin sää, rakentajat aloittavat työpäivänsä aamuvarhain.

Jätkäsaaren merelliset olosuhteet eivät ole rankkoja vain ihmisille, vaan keskeneräiset rakennuksetkin kaipaavat erityistä suojaa. Jo tehtyjen rakenteiden suojaus muovilla on normi, mutta Jätkäsaaressa tukeva muovikaan ei aina riitä.  

”Työmaapäällikkö Antti Ruponen on keksinyt suojata paikkoja vanerilla”, Saarinen näyttää rakenteilla olevan asuintalon vanerilla peitettyä aukkoa seinässä.

 Kimmo Brandt

Siton Oinaala katselee tyytyväisenä Atriumpihan työmaan järjestystä. Mustan työmaa-aidan takana putket ja muut rakennustarvikkeet on sidottu kiinni. Muutoin tuuli riepottelisi rakennustarvikkeita pitkin poikin. Vuoden 2016 rankin säävaihe on onneksi ohi.

”Selvisimme hengissä 20 asteen pakkasista”, Saarinen sanoo.

Atriumpihan rakentaminen alkoi lokakuussa 2015. Kerrostalo valmistuu keväällä 2017 ja sen jälkeen asukkaat muuttavat 68:aan asuntoon.

Luolassa on oma viidakkonsa

Malagankadun ja Välimerenkadun risteys Jätkäsaaressa. Jani Lammia kulkee samassa kohdassa, mutta syvällä maan alla, Jätkäsaaren maanalaisessa luolassa. Arikoli Oy:n palveluksessa työskentelevä Lammia vastaa luolan rakennus- ja logistiikkapalveluista. Hän nimittää luolaa viidakoksi. Tilassa onkin kosteaa. Läpi vuoden lämpötila pysyy kymmenisen asteen tienoilla. Viidakon tavoin luolassa jotakin alati kasvaa ja muuttuu, rakentuu uutta.

Kimmo Brandt

Luolaan rakennetaan 39 000 neliömetriä. Maan alle tulee 890 parkkipaikkaa ja väestösuoja 9000 hengelle. Lisäksi luola sisältää tiloja Helsingin kaupungin Staralle, joka huoltaa katuja ja puistoja maan päällä. Jätkäsaaren Pysäköinti Oy nimesi koko tilan Rokkiparkiksi.

Itse parkkipaikat on rakennettu asuintalojen alle, ja asukkaat voivat ajaa suoraan parkkihallista hissillä kotiovelleen. Luola valmistuu syksyllä 2016. Siihen asti tila on Lammian, monen muun rakennusalan ammattilaisen ja yrityksen työmaa. Työntekijät puhuvat suomen lisäksi ainakin viroa, venäjää, bulgariaa ja puolaa.

Moni työntekijä pysäyttää Lammian, sillä hänen kauttaan kulkee lukuisia työmaan asioita. Hän toimii myös työsuojelupäällikkönä ja vastaa rakennustyömaan siisteydestä.

”Muilla on varsinainen tehtävä ja minun tehtäväni on täydentää sitä kaikkea”, hän kuvailee työtään.

Edellisessä elämässä Lammia oli lumilautailija. Nyt työmaalle ei lumi sada eikä päivä paista.

”Maanalainen tila on haastavinta, mitä rakennustyömaalla voi olla”, hän sanoo.

Maan alla ei voi käyttää nostureita, sillä nostokorkeus loppuu kesken. Kaikkein vaativinta työtä on paine- ja kaasuseinien laittaminen paikoilleen. Seinäelementti voi painaa neljä tonnia ja hitsattava ovi tuhat kiloa.

”Lähes kaikki muu maan alla on perusbetonirakentamista”, Lammia sanoo.

Jätkäsaaressa maan alla on yksi luola ja siihen mahtuu kymmenkunta kuilua. Sisäänkäynti luolaan kulkee nyt ja vastedes Välimerenkadulta, Selkämerenpuiston kohdalta.

Teksti: Tiina Torppa