Östersundomiin kehitetään biotalousintegraattia

Östersundom
16. toukokuuta 2016
Kuva: Simo Karisalo

Helsingin kaupunki, Sitra ja joukko älykkäästä ja puhtaasta kaupunkirakentamisesta kiinnostuneita yrityksiä kehittävät Östersundomiin biotalousintegraattia. Hanketta rahoittaa myös Helsingin kaupungin innovaatiorahasto.

Tavoitteena on kiertotalouteen perustuva alueellinen resurssitehokkuus, joka tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia hyödyntää omien ja toisten yritysten pääprosessien sivuvirtoja liiketoiminnassa. Alueelle halutaan sekä vahvoja vientiyrityksiä että muita edelläkävijöitä, jotka hyötyvät alueen tarjoamista synergiaeduista. Samalla alueelle kehitetään ympäristöalan tutkimusta, koulutusta ja yritysten innovaatiotoimintaa tukeva konsepti.

Integraatin kehittämisen ensimmäisenä vaiheena on tehty resurssivirta-analyysi, jossa hahmoteltiin vaihtoehtoisia kehityssuuntia alueelle. Analyysin keskeisenä johtopäätöksenä pystyttiin tunnistamaan ne tuotannonalat ja yritykset, joille on olemassa olevien resurssivirtojen perusteella edullista sijoittua alueelle.  Mallin avulla tarkasteltiin alueelle rakentuvan biotalousintegraatin vaikutuksia työllisyyteen, verotuloihin ja ympäristöön sekä toimialojen välisiä vuorovaikutuksia liittyen tuotantomääriin ja arvonlisäykseen. Vaikutusten tarkastelualueena oli Helsingin kaupunki.

Resurssivirta-analyysin tuloksia käytetään biotalousintegraatin yleissuunnitelman tekemiseen ja työstämiseen. Tavoitteena on muodostaa symbioosissa toimivien yritysten tarpeisiin perustuva alueellinen malli, jonka pohjalta neuvotellaan mukana olevien yritysten kanssa. Konseptia kehitetään ja neuvotteluja käydään merkittävien bio- ja kiertotaloutta edistävien palvelu- ja teollisuusyritysten kanssa, jotka toimivat energia-, elintarvike-, kemian (keino- ja kierrätyskuitujen valmistus) ja logistiikka-aloilla.

Resurssivirta-analyysin kolme vaihtoehtoista kehityssuuntaa

Ensimmäisessä eli business as usual -skenaariossa alue kehittyy maltillisesti kohti kierto- ja biotaloutta tyypillistä suomalaista aluerakentamisen kehitysvauhtia noudattaen. Alueelle tulevat investoinnit ovat niin sanottuja perinteisen teollisuuden investointeja, jotka hyödyntävät pääprosessien sivuvirtoja parhaaseen käytettävissä olevaan teknologiaan ja ympäristöperusteisiin vaatimuksiin perustuen. Merkittävimmät bio- ja kiertotaloutta edistävät toimialat ovat elintarviketeollisuus, kemianteollisuus (keino- ja kierrätyskuitujen valmistus), logistiikka ja kuljetukset, jätevedenpuhdistus ja energiahuolto (biokaasun tuotanto). Peruspalvelut hankitaan alueelta ja muut palvelut pääosin Helsingistä sekä muilta lähialueilta.

Toisessa eli vahvan kiertotalouden skenaariossa alue kehittyy edelläkävijän tavoin rohkeasti kohti bio- ja kiertotaloutta. Kehitys perustuu bio- ja kiertotaloutta edistäviin uusiin konsepteihin ja kokeiluihin ja perusideana on hyödyntää mahdollisimman paljon alueen omia resursseja eri toimijoiden yhteistyönä. Investoinnit painottuvat kestävään liikkumiseen, biotuotteiden valmistukseen ja -jalostukseen, kemianteollisuuteen sekä palveluihin ja koulutukseen. Biotalousintegraatin keskeisiä osia ovat sähköä, lämpöä ja jäähdytystä tuottava hybridivoimalaitos; pääkaupunkiseudun ja kansainvälisiin markkinoihin tukeutuva biotuotetehdas (esim. ruoka / elintarvikkeet); biopolttoaineita tuottava tehdas; sivuvirroista lannoitteita valmistava yritys sekä mahdollisesti puunjalostuksen välituotteista uusia korkeamman jalostusasteen tuotteita valmistava yritys. Uusia konsepteja ja kokeiluja syntyy sekä B-to-B toimintaan että kulutukseen. Vahvan kiertotalouden skenaariossa panostetaan alueellisiin palveluihin, joilla korvataan muualta Suomesta ja ulkomailta tulevia palveluita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Östersundomiin tulisi palveluja, joiden päämarkkinat ovat Helsingissä ja ne myyvät palveluitaan Helsingissä toimiville yrityksille sekä Östersundomin alueelle tuleville yrityksille.

Kolmannessa eli kevyen kiertotalouden skenaariossa alue kehittyy maltillisesti kohti kierto- ja biotaloutta. Kehittämiskonsepti vastaa vahvan kiertotalouden skenaariota, mutta toteutuu pienemmässä mittakaavassa, uutta asutusta tulee alueelle vähemmän, alueen työpaikkojen merkitys suhteessa asutukseen on suurempi ja alueen palveluverkko ohuempi. Lisäksi alueelle syntyy Naturaa hyödyntäviä matkailu- ja virkistyspalveluita.

Vaihtoehtojen vertailun ja vaikutusten arvioinnin perusteella Östersundomille yleiskaavassa asetettujen työpaikkatavoitteiden saavuttaminen edellyttää edellä kuvatun vahvan kiertotalouden mukaista kehittymistä. Tämän kehitysarvion mukaan alueen asukasmäärä kasvaa 25 000 vuoteen 2035 mennessä ja työpaikkoja syntyy yli tavoitteeksi asetetut 15 000. Kulutuksen kasvun kautta lisäkysyntää syntyy 400 ­– 900 miljoonaa euroa ja alueen yritystoiminnan kasvu lisää Helsingin kokonaistuotosta 1,4 – 3,3 miljardia euroa. Näin ollen vahvan kiertotalousskenaarion kokonaisvaikutukset tuotantoon ovat 2,3 – 4,7 miljardin euron välillä.

Smart’n’Clean Helsinki