Kulkuyhteydet, palvelut ja puurakentaminen vakuuttivat Honkasuon ensimmäiset asukkaat

Honkasuo
27. kesäkuuta 2016
Honkasuon ensimmäiset asukkaat ovat Janssonin perhe. Kuvassa Hanna Jansson ja lapset Minea ja Milton.

Janssonin perhe hankki Tukholmasta palattuaan kodin Honkasuolta, koska alue täytti listassa olleet toiveet – ja vähän enemmänkin.

– Miten tavaraa voi kertyä näin paljon!

Honkasuolle juuri muuttanut Hanna Jansson päivittelee muuttolaatikoiden määrää ja arvuuttelee, koskahan niistä viimeinenkin on purettu. Ollaan mieluummin terassilla sekä pihalla, joka on viimeisiä istutuksia vaille valmis.

Hanna ja hänen miehensä Thomas sekä lapset Milton, 4, ja Minea, 2, ovat Honkasuon ensimmäiset asukkaat. Muuttoa juhlistettiin juuri ennen juhannusta yhdessä Helsingin kaupungin kanssa, kun projektinjohtaja Kimmo Kuisma ja projektipäällikkö Suvi Tyynilä kävivät tuomassa juuri muuttaneille kirsikkapuun ja ison multasäkin.

Ensimmäisiä asukkaita tulivat tapamaan myös Uudenmaan Rakennustekniikan Reijo Hippeläinen ja puuelementtitoimittaja Timber Framen Jukka Hyvärinen.

Honkasuon ensimmäisiä asukkaita juhlistettiin yhdessä Helsingin kaupungin kanssa, kun projektinjohtaja Kimmo Kuisma ja projektipäällikkö Suvi Tyynilä kävivät tuomassa juuri muuttaneille kirsikkapuun ja ison multasäkin.

Uusi noin 2 000 ihmisen asuinalue on syntymässä Helsingin luoteiskulmaan, Malminkartanon naapuriin. Honkasuolle ominaista ovat puutalot: alueesta tulee kaupungin suurin uusi puutalokaupunginosa.

Janssonit muuttivat tänne Tukholmasta, jossa he asuivat kolme vuotta. Kun tuli aika palata Suomeen, toiveita uudelle kodille oli pitkän listan verran.

He halusivat kodin, joka ei olisi aivan keskustassa mutta josta olisi sinne hyvät kulkuyhteydet. Mummola on Lohjalla, joten perhe halusi kaupungin länsipuolelle.

Listassa olivat myös nopeat yhteydet lentokentälle, sillä Thomaksella on paljon työmatkoja. Myös lähellä olevia palveluja arvostettiin, samoin ruotsinkielistä päivähoitoa, jollaista on tarjolla naapurissa Konalassa.

Honkasuo täytti toiveet ja vähän enemmänkin: Janssonit pitävät puutaloista. Hyvä uutinen oli myös passiivipientalon energiatehokkuus.

– Ihastuimme tähän taloon heti. Tämä on moderni mutta samalla kodikas, Hanna Jansson sanoo.

Hän odottaa uteliaana, miten keskeisellä paikalla oleva alue alkaa kehittyä. Pariskunta arvostaa sujuvaa julkista liikennettä, ja lähellä kotia oleva juna-asema saa kehuja. Lentokentällekin pääsee hyvin nopeasti julkisilla kulkuvälineillä.

Kiitosta tulee myös saman tien varmistuneista päiväkotipaikoista ja läheisestä lastenpuistosta Kaunokista, jonka Hanna Jansson nimeää maailman ihanimmaksi.

– Kun asuu jonkun aikaa muualla, oppii arvostamaan asioiden helppoa järjestymistä, hän huomauttaa.

Yhdet kiitokset vielä: lapset saavat puistossa kesäaikaan lounasta.

Lisää pientaloja, puukerrostalo ja -rivitaloja

Janssoneiden naapurustossa on parhaillaan valmistumassa kolme muuta vastaavanlaista hirsirunkoon perustuvaa passiivitaloa, ja seuraavat asukkaat suunnittelevat muuttavansa tänne kesän jälkeen.

– Seuraavien pientalojen rakentaminen näiden jälkeen aloitetaan syksyllä, rakennuslupahakemus on jätetty neljän seuraavan talon rakentamisesta. Elokuussa on tarkoitus jättää vielä neljän talon lupahakemus Helsingin rakennusvalvontaan. Tähän kortteliin rakennetaan kaiken kaikkiaan 21 passiivipuutaloa, kertoo Reijo Hippeläinen.

Kimmo Kuisma lisää, että marraskuussa muuttovalmiiksi saadaan kaksi puukerrostaloa, jotka ovat Helsingin ensimmäiset passiivitason puukerrostalot.

Kesällä alkaa vielä 15 rivitaloasunnon rakentaminen. Rakennuslupavalmistelussa on lisäksi neljä pienkerrostaloa.

Kuisma muistuttaa, että asemakaava määrää Honkasuolla matalaenergiarakentamiseen ja uusiutuvan energian hyödyntämiseen.

– Alueesta tulee ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä alue, jossa rakennusten hiilijalanjälki on keskivertoa huomattavasti pienempi.

Rakentamisen edetessä myös ympäristöä päästään urakoimaan. Suvi Tyynilä kertoo, että parin sadan metrin päähän tulevaan puistoon saadaan myös jalkapallokenttä, mikä ilahduttaa erityisesti jalkapallokoulun käynyttä Miltonia.

Puolet pois sähkölaskusta

Millainen projekti Honkasuon ensimmäiset passiivipientalot ovat olleet rakennuttajan näkökulmasta?

– Hyvin mielenkiintoinen, ja asunnot ovat lähteneet vetämään hyvin. Ensimmäiset kaupat tehtiin ennen kuin kaivuri aloitti työt tonteilla, ja loput kolme menivät kaupaksi sen jälkeen, kun mallitalo saatiin valmiiksi, kertoo Reijo Hippeläinen.

Hän on huomannut, että puurakentaminen on selvästi noussut trendiksi. Energiatehokkuus puolestaan kiinnostaa paitsi luonnon puolesta, myös kustannusten takia.

Talojen rakenne perustuu pystyhirteen, ja niissä käytetään modernia tekniikkaa. Lämmöneristepaksuus on vaadittua paksumpi, ja tiiviysmittauksilla varmistetaan talojen ilmatiiviys.

Passiivipientaloissa lämmitys on järjestetty vesikiertoisella lattialämmityksellä, jossa lämmönlähteenä on hybridilämpöpumppu. Pumppu hyödyntää rakennuksen poistoilmaa sekä maalämpöä. Lämmityksessä ja käyttöveden lämmittämisessä hyödynnetään myös aurinkoenergiaa.

Passiivipientalojen energiatehokkuus puolestaan kiinnostaa paitsi luonnon puolesta, myös kustannusten takia.

Hippeläinen sanoo, että lämmityssäästö on huomattava, ja kokonaissähkölasku jäänee näissä taloissa noin puoleen keskimääräisestä.

Vastaavanlaisia Timber Framen taloja on rakennettu aiemmin Hämeenlinnaan. Kun niiden rakenteita on myöhemmin avattu ja tutkittu, kosteutta ei niistä ole löytynyt.

– Nostan hattua Helsingin päättäjille, että he ovat lähteneet viemään suomalaista puutalorakentamista ja ekologisuutta eteenpäin keskeisellä alueella kaupungissa, Hyvärinen sanoo.

Honkasuon ekologinen puurakentaminen on herättänyt paitsi asunnon etsijät, myös median. Toimittajat ovat käyneet ottamassa selvää, miten rakennetaan kokonainen puukaupunginosa ekologisesti.

Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat: Laura Oja