Urbaanisti yhteisöllisten saari

Jätkäsaari
29. elokuuta 2016
Merelliset näkymät muovaavat monesta rantakohdasta asukkaiden lempipaikkoja Jätkäsaaressa.  Kuva: Antti Pulkkinen

Jätkäsaaren keskimääräinen asukas on koulutettu, työssäkäyvä, aktiivinen ja liikunnallinen. Hän arvostaa yhteisöllisyyttä, merellistä maisemaa ja urbaania asuinympäristöään.

Vaikka muutama seikka yhdistää jätkäsaarelaisia, toki ei ole yhtä tyypillistä Jätkäsaaren asukasta. Jätkäsaaressa asuu esimerkiksi niin perheellisiä kuin yksin asuvia. On pariskuntia, nuoria, opiskelijoita, työssäkäyviä ja eläkeläisiä.

Kaupunkisuunnitteluviraston Länsisatama-projekti kysyi keväällä 2016 jätkäsaarelaisten näkemyksiä asuinalueestaan. Kyselyyn vastasi 683 asukasta. Jätkäsaaressa asuu nyt yli 3 500 ihmistä, ja vuoteen 2025 mennessä asukkaita on noin 18 000.

Jo nyt jätkäsaarelaisista asukkaista kuvastuu tulevaisuuden Helsinki. Jätkäsaarelainen on yhteisöllinen, kansainvälinen ja urbaani ihminen, joka arvostaa keskustan läheisyyttä ja kantakaupunkia.

Kyselyyn vastaajista 10 prosenttia oli ulkomaalaisia, mikä on paljon Suomessa ja Helsingissäkin. Noin 80 prosenttia kaikista vastaajista luonnehti itseään yhteisölliseksi, mikä näkyy käytännön toiveissakin.

”Asukkaita kiinnostavat esimerkiksi yhteiset tilat, ja moni on valmis jakamaan tiloja naapureidensa kanssa. Kyselyssä näkyi esimerkiksi toive, että kerrostalon yhteistilaa voisi vuokrata juhliin tai vieraille yöpaikaksi”, sanoo arkkitehti Kirsi Rantama Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Asemakaavaosaston Länsisatama-projektista.

 WSP Finland.

Jätkäsaarelaisten me-henki

Asukkaiden kommenteista heijastui selvästi me-henki. Jätkäsaaren oma kirjasto ja muut palvelut ovat ihmisille tärkeitä. Uljaat merenrannat ja rakentamisen aiheuttama jatkuva muutos tekevät asuinalueesta erityisen ja kehittyvän, minkä asukkaat selvästi tiedostavat.

”Saarimainen sijaintikin vahvistaa me-henkeä”, Rantama sanoo.

Monelle kyselyn vastaajalle oma lempipaikka oli paikka Jätkäsaareen tultaessa, esimerkiksi jokin silta tai sillalta avautuva näkymä. Osalla lempipaikka oli ikioma koti. Jotkut asukkaat ovat vastikään muuttaneet ensimmäiseen omaan asuntoonsa. Vastaajista 46 prosenttia asui omistusasunnossa.

Valtaosa vastaajista oli muuttanut Jätkäsaareen läheltä, noin kolmen kilometrin säteeltä. Muutto lähelle entistä kotia tosin on erittäin tyypillistä pääkaupunkiseudulla. 

Rantama arvelee, että vahva yhteisöhenki ja kiinnostus omaa aluetta kohtaan näkyivät  vastaajien määrässä. Kysely tehtiin suomeksi ja englanniksi verkossa, Jätkäsaaren Facebook-sivulla ja Helsingin kaupungin Uutta Helsinkiä -verkkosivuilla. Vastaajien ikähaitari kulki alle 18-vuotiaista yli 70-vuotiaisiin. Suurin ryhmä oli 30–39-vuotiaat, joita oli vastaajista 35 prosenttia.

 Antti Pulkkinen.

Valtaosa on tyytyväisiä alueeseen

Jätkäsaaressa asuvista 70 prosenttia on yleisesti ottaen tyytyväisiä alueeseensa.

”Voisi kuvitella, että runsas palaute ja innokas vastaamineen sisältäisivät runsaasti palautetta alueen keskeneräisyyteen liittyvistä epäkohdista. Oli kuitenkin ilo huomata, että vastaajista suurin osa on jo nyt tyytyväinen alueeseensa”, Rantama sanoo.

Asukkaiden tyytymättömyys luonnollisesti kohdistuu alueen keskeneräisyyteen. Liki kaikki odottavat tulevia puistoja ja viheralueita. Liikunnalliset jätkäsaarelaiset odottavat kovasti myös liikuntapaikkoja ja Bunkkeriin tulevaa uimahallia. 

”Monet asukkaat ovat todella liikunnallisia ja ihmiset toivovat myös lisää sisäliikuntapaikkoja”, Rantama sanoo.

 Ari Leppä.

Jätkäsaarelaisen neljä prototyyppiä

Jaakko Jätkäsaarelainen, 52

Jaakko lenkkeilee rantoja pitkin. Hän asui aiemmin perheineen vuosikausia omakotitalossa. Kun lapset aikuistuivat, pariskunta kaipasi kantakaupunkiin, jossa he nuoruudessaan asuivat. Asuntonäytöissä he kuitenkin huomasivat, että luopuessaan omakotitalosta he haluaisivat vastineeksi kunnollisen parvekkeen ja hyvät ulkoilualueet. Jaakolle olivat tärkeitä meri ja venepaikka lähellä kotia – ja silti keskustan läheisyys. Toiveet toteutuivat Jätkäsaaressa.

Johanna Jätkäsaarelainen, 37

Johanna työskentelee asiantuntijana suuressa organisaatiossa. Hän pyöräilee tai ajaa raitiovaunulla työpaikalleen Helsingin keskustaan.

Johanna muutti puolisonsa kanssa Punavuoresta Jätkäsaaren. Nyt heitä on kolme, pikkupoika syntyi puolitoista vuotta sitten. Puoliso hoitaa lasta kotona.

Pieni perhe viihtyy erinomaisesti Jätkäsaaressa. Johanna nauttii arjesta, kun matkat työpaikalle, harrastuksiin ja ystävien luo ovat helppoja kulkea. Pian päiväkoti ja koulu valmistuvat nurkan taakse Jätkäsaaressa, joten perheellä on aikomus pysyä maisemissa.

Jan Jätkäsaarelainen, 23

Jan muutti Suomeen opiskelemaan ja sai opiskelija-asunnon Jätkäsaaresta. Asunto osaltaan tutustutti häntä muihin opiskelijoihin, suomalaisiin ja paikalliseen elämäntapaan.

Suuresta eurooppalaisesta yliopistokaupungista Helsinkiin muuttanut Jan hämmästelee varsin toimivaa joukkoliikennettä ja kaupungin luonnonläheisyyttä, jopa keskustassa. Hän pyöräilee pitkin rantoja, bongailee niin lintuja kuin isoja laivoja ja nostureita Jätkäsaaressa.

Maisa Maltalainen, 68

Maisa muutti Lauttasaaresta Malta-taloon, asukkaiden itse rakennuttamaan kerrostaloon. Maisa juo usein aamukahvit kauniin kaksionsa tilavalla parvekkeella ja iltaisin saunoo talon yhteisessä kattosaunassa. Nyt eläkepäivillään hän nauttii kantakaupungin, Hietalahden torin ja hallin läheisyydestä merellisessä asuinpaikassaan.     

Teksti: Tiina Torppa