Uuden sukupolven kaupunkitietomalli käyttöön

Uutta Helsinkiä
01. joulukuuta 2016

Helsingin kaupunki on ottanut käyttöönsä uuden älykkään kaupunkitietomallin. Se auttaa monessa, kuten kaupungin rakentamisessa, kaupunkisuunnittelussa, kunnossapidossa, kaupungin omaisuuden hallinnassa sekä matkailussa ja markkinoinnissa.

Mutta miten kaupunki on alkanut sitä ensimmäiseksi hyödyntää?

Heikki Mäntymäki, kaupunkisuunnitteluviraston viestintäpäällikkö, kertoo konkreettisen esimerkin pian testaukseen tulevasta palvelusta, Ogelikoneesta. Taustalla on Oulunkylän asemanseudun kehittäminen.

– Oulunkylän asemanseudusta tulee Raidejokerin myötä joukkoliikenteen solmukohta. Olemmekin ryhtyneet pohtimaan alueen täydennysrakentamista.

Ogelikoneeseen on laadittu kolme vaihtoehtoista esitystä siitä, miten Oulunkylän aseman lähelle voisi täydennysrakentaa. Vaihtoehdot näytetään 3D-malleina.

Uusi palvelu esittää eri vaihtoehdot vaalikoneen tavoin: palveluun annettujen vastausten perusteella kone näyttää, mikä vaihtoehdoista kuvaa parhaiten omia toiveita.

– Ogelikoneesta tavoitellaan hyvää alusta keskustelulle, Mäntymäki kertoo.

Älykäs malli vie myös virtuaaliselle kaavakävelylle, jossa suunnittelija kertoo, mihin kohtaan mitäkin on ajateltu. Käyttäjät pääsevät kommentoimaan suunnitelmaa.

– Älykkään mallin hieno puoli on, että olemassa oleva kaupunki ja tietomalli voidaan yhdistää ja samalla havainnollistaa, miten alue on muuttumassa. Uudet suunnitellut elementit saadaan näkymään tutussa maisemassa.

Pieniä yksityiskohtia mallissa ei esitetä, vaan ihmiset pääsevät kommentoimaan luonnosmaista kaupunkitilaa, sitä, millaista kaupunkiympäristöä ollaan synnyttämässä.

Mallinnuksen teko on jo pitkällä, ja ensimmäiset älykkään mallin demoversiot on tarkoitus saada valmiiksi tämän vuoden puolella. Ogelikone saadaan laajemmin käyttöön ensi vuoden puolella.

Mäntymäki kertoo, että palvelusta tehdään sen verran kevyt, että se pyörii kotikoneella ja vaikka tabletissa.

Eri näkökulmien yhteensovittamiseen

Yleiskaavatoimiston arkkitehti Christina Suomi nostaa esiin ajankohtaisina hyödyntämisen mahdollisuuksina ainakin bulevardikaupunginosien ja niiden katutilojen suunnittelun.

– 3D-kaupunkimalli voi osoittautua monipuoliseksi työkaluksi, kun eri näkökulmia sovitetaan yhteen.

Hän on listannut 3D-mallia käsittelevässä ohjausryhmässä 12 kohdan verran mallin mahdollisuuksia. Niihin kuuluvat esimerkiksi ilmanlaadun seuranta ja skenaariot, energiatehokkuuden tarkastelut, meluskenaariot sekä urbaanin kaupunkitilan laadun suunnittelu visualisointeineen.

Uusia toimintatapoja varten

Rakennusviraston osastopäällikkö Silja Hyvärinen pitää uutta älykästä kaupunkimallia huikaisevana kaupungin digitaalisena harppauksena.
Uuden mallin hyödyntämisessä on Hyvärisen mielestä rakennusvirastossa paljon mahdollisuuksia. Sen avulla päästään kehittämään uusi toimintatapoja. Vuorovaikutukseen ja suunnitteluun se tuo aivan uusia työkaluja.

Hyvärinen kertoo, että mallista saadaan lähtötietoja suunnitteluun ja rakentamiseen sekä apua kaupungin omaisuuden hallintaan.
Yksi pilotti on Kruunusillat. Sitä varten muun muassa mallinnetaan siltojen vedenalaista osaa luotausdataa hyödyntämällä.

Toinen pilottihanke liittyy kaupunkipuiden mallinnukseen ja luokitteluun. Katu- ja puistopuut digitoidaan tietovarastoon, josta ne ovat eri tarkoituksiin käytettävissä.

– Katupuista saadaan jo sijainti, läpimitta, pituus ja latvusprojektio. Aiheesta on tehty myös väitöskirja.

– Emme taida tässä vaiheessa vielä edes hoksata, missä kaikessa voimme sitä hyödyntää.

Hyvärisen mielestä malli on myös loistava apu koko kaupungin markkinointiin.
 

Maankäytön suunnitteluun

Aluerakentamispäällikkö Kari Pudas sanoo, että älykkäällä mallilla on paljon mahdollisuuksia auttaa kaupungin maankäytön suunnittelua.

– Kaupunkia rakennetaan yhä tiiviimmäksi. Kun uusia hankkeita suunnitellaan, älykäs malli auttaa havainnollistamaan suunniteltuja muutoksia. Se myös osallistaa kaupunkilaisia mukaan suunnitteluun, Pudas sanoo.

Hän huomauttaa, että myös suunnittelijat kaipaavat avukseen välineitä, jotta pystyvät yhä paremmin ymmärtämään, millaisia vaikutuksia eri hankkeilla ja suunnitteluvaihtoehdoilla ympäristöön voi olla – oli kyse sitten yksittäisestä kerrostalosta tai laajemmasta hankkeesta.

Hyödyllistä tietoa on sekin, miltä maisema näyttää ulospäin tulevan rakennuksen ikkunoista.

– Uskoisin, että tällainen kiinnostaa myös rakennuttajia. He voivat käyttää sovelluksia vaikkapa markkinointinsa tukena.

Pudas arvioi, että ennemmin tai myöhemmin älykäs malli voidaan ottaa suunnittelussa mukaan mihin tahansa hankkeeseen. Sen käyttö arkipäiväistyy.

– Helsinki on avoimen datan organisaatio. Kun malli yleistyy myös kaupallisten sovellusten toimittajien käytössä, se pakottaa Helsingin kaupunkia kehittämään omaa toimintaansa. Kehityksestä ei ole enää mahdollista perääntyä, Pudas sanoo.