Kosteudenhallintaa päiväkotityömaalla

Jätkäsaari
04. toukokuuta 2017
Juha-Pekka Purtilo, Kari Luoma ja Vesa Isakov ovat tyytyväisiä päiväkodin rakennusurakan edistymiseen. Sääsuojat rakennuksen ympäriltä on purettu, ja töitä tehdään nyt pääasiassa sisätiloissa.

Jätkäsaaressa Rionkadun päässä rakennetaan päiväkotia ja peruskoulua eka- ja tokaluokkalaisille. Kävimme katsomassa, miten kosteudenhallinta on varmistettu työmaalla.

Koulu- ja päiväkotirakennuksessa oli huhtikuun alussa katto päällä ja välipohjat valettu. Suurin osa lvi-töistäkin oli jo tehty. Rakennuksen on määrä valmistua kesäkuussa, joten lapset pääsevät uuteen kouluun ja päiväkotiin heti syyskauden alkaessa.

Rakennuksen tilaajana on Helsingin kiinteistöviraston tilakeskus. Pääurakoitsijana toimii Oy Rakennuskultti Ab.

”Meidän toimesta laaditaan jo hankesuunnitteluvaiheessa kosteudenhallinta-asiakirja. Se tehdään aina kohdekohtaisesti. Sama koskee myös ympäristö-, turvallisuus ja muita vastaavia asioita”, kertoo tilakeskuksen projektipäällikkö Pentti Salo.

Asiakirja antaa ohjeet kosteudenhallinnasta suunnittelun eri vaiheisiin. Asiakirjassa esitetään kaikki kosteustekniset riskit ja asiat, jotka tulee ottaa kohteen suunnittelussa huomioon.

Kosteudenhallinta-asiakirja liitetään myös urakkatarjouspyyntöihin. Sen pohjalta urakan saanut pääurakoitsija laatii kosteudenhallintasuunnitelman.

”Kun olemme tehneet kosteudenhallintasuunnitelmamme, menee se eri osapuolien kommentoitavaksi. Urakka pääsee käyntiin vasta, kun tilakeskus on suunnitelman hyväksynyt”, kertoo pääurakoitsijan vastaava työnjohtaja Kari Luoma.

Kohta täällä kirmataan. Liikuntasaliin asennetaan joustava lattia.

Valvojat paikalla

Käytännössä suunnitelmien toteutumista valvovat tarkastusinsinööri Vesa Isakov Helsingin kaupungin rakennusvalvonnasta ja tilaajan palkkaama valvoja Kari Hyvärinen, rakennuttajatoimisto HTJ Oy:stä. Isakov jättäytyy rakennusvaiheessa enemmän taka-alalle, Hyvärinen hoitaa käytännön valvonnan.

”Me oletamme rakennusvalvonnassa, että urakoitsija noudattaa niitä rakentamisen periaatteita, joista on sovittu. Saamme urakoitsijalta ja valvojalta yhteenvetoraportit siitä, mitä eri kohteissa on tehty. Oleellista on, että materiaalien ja tarvikkeiden kuivaketju säilyy valmistajalta lopulliseen asennukseen ja työt tehdään valitun suunnittelusysteemin mukaan”, Isakov sanoo.

Jos urakoitsija tekee jotain, mikä poikkeaa sovitusta, tilaaja voi antaa kirjallisen huomautuksen tai jopa määrätä rahallisen sanktion. Saman aiheen toistuva laiminlyönti korottaa sanktion suuruutta.

Valvoja käy työmaalla pari kertaa viikossa tarkastamassa ja valvomassa, että rakennustyöt tehdään sovitulla tavalla.

”Pidimme aluksi kosteudenhallintakokouksen. Siinä käsiteltiin käytännön työtapoja ja menetelmiä, joilla suunnitelmat saadaan vietyä käytäntöön”, Hyvärinen sanoo.

Yksityiskohtaisissa työtapatarkasteluissa kiinnitetään huomiota esimerkiksi siihen, miten seinien ja katon liitokset, putkien läpiviennit ja sadevesikourujen kiinnitykset tulee tehdä, jotta vältytään kosteuden aiheuttamilta ongelmilta.

Yhtenä osana kosteuden- ja rakennustyön hallintaa urakoitsija dokumentoi koko ajan tekemisiään. Siten pystytään löytämään syy tai aiheuttaja, jos joku jostain syystä menisi pieleen. Tehdyistä töistä urakoitsija toimittaa yhteenvedon valvojille.

Materiaalit kuivina

Kosteudelle riskialttiit työt tehtiin Rionkadun rakennustyömaalla sääsuojan alla. Sisärakennusvaiheita ei aloitettu ennen kuin katto piti vettä.

”Kaikki se, mikä ei saa kastua, välivarastoitiin sateelta suojassa. Tässä on vielä niin ahdas tontti, että rakennustyömaalle tulevat kosteudelle herkät tavarat ja materiaalit, kuten eristysvillat ja kipsilevyt, säilytettiin vedenpitävän rakennuksen sisällä”, Luoma sanoo.

Rakennuksen välipohjissa käytetään ontelolaattoja, jotka voivat kerätä sisuksiinsa vettä. Sen estämiseksi betonielementin valmistaja tekee laattojen päihin reiät, joista vesi pääsee tarvittaessa valumaan pois.

”Reiät voivat kuitenkin rakennusprosessin aikana syystä tai toisesta tukkeutua. Siksi olemme poranneet jokaisen ontelolaatan päähän uudet reiät. Haluamme näin varmistaa, että elementtien sisälle ei varmasti jää kosteutta, Luoma toteaa.

Betonista valetut lattiat pitää saada kuiviksi ennen pinnoittamista. Kuivuminen voi kestää jopa puolisen vuotta.

”Riittävän kuivuuden toteamiseksi lattiaan porataan eri syvyisiä reikiä RT-kortin ohjeistuksen mukaisesti, joista kosteuden mittaus tehdään standardoidulla menetelmällä. Porareikämittaukset tekee VTT:n sertifioima yritys. Lopullisen hyväksynnän mittaustuloksille ja luvan pinnoittamiselle antaa valvoja”, työpäällikkö Juha-Pekka Purtilo sanoo.

”Lupa betonilaatan pinnoittamiselle saadaan valvojalta vasta kun betoni on todettu riittävän kuivaksi”, Kari Luoma sanoo.

Rakennuksessa on sisäpihalle kaatava lapekatto. Aluskatteena on bitumihuopakate, ja sen päällä konesaumattu peltikate. Syöksytorvet, jotka johtavat vedet räystäiden sadevesikouruista maahan, olivat huhtikuun alussa vielä asentamatta. Niiden sijalle urakoitsija asensi tilapäisesti putket, jotka johtavat vedet pois seinien läheisyydestä. 

Siistiä sisätyötä

Rakennustyöt luokitellaan kahteen puhtausluokkaan P1 ja P2. Rionkadun kohteessa työt on tehty vaativamman P1-puhtausluokan mukaisesti. P1 asettaa tiettyjä vaatimuksia muun muassa materiaalien varastoinnille, käytettäville pölyntorjuntamenetelmille, siivoukselle ja valmiin rakennuksen puhtaudelle.

”P1-luokan työmenetelmiä noudattamalla estetään pölyn leviäminen ja pääseminen ilmanvaihtojärjestelmään. Keskeneräiset ja valmiit rakennus- ja laiteosat pitää suojata siten, etteivät ne vahingoitu tai kastu asennustyön taukojen ja keskeytysten aikana”, Purtilo kertoo.

Ilmanvaihtokanavat tulevat rakennukselle tulpattuina, ja tulpat saa poistaa vasta, kun tila on puhdas. Ennen ilmanvaihtokoneiden käynnistystä tilaaja tarkistaa erikseen että tilat sekä kanavistot ovat puhtaat.

”Kun toimitaan P1:n mukaisesti, rakennus pystytään ottamaan käyttöön ilman uutta siivousta. Kaksi henkilöä siivoaa tiloja koko ajan. Ennen ilmanvaihdon toimintakokeita ja rakennuksen luovutusta kaikkien pintojen puhtaus tarkistetaan teippikokeilla”, Purtilo sanoo.

Teippikoe on standardoitu menetelmä, jolla pölykertymä saadaan mitattua mittalaitteen avulla silmämääräistä arviota huomattavasti tarkemmin.

Lirim Krasniqi puhdistaa alakaton yläpuolista osaa. Kun tila todetaan puhtaaksi, voidaan se sulkea.

Vähäpäästöisiä materiaaleja

Sisäilmastolle on koulu- ja päiväkotirakennuksessa asetettu tavoitteeksi S2-sisäilmaluokka. Se kuvaa hyviä lämpöoloja ja ilman laatua sekä hyviä ääni- ja valaistusolosuhteita. S2 on yleisesti tavoitteena toimitilarakentamisessa.

Rakennuksessa on rossipohja (tuulettuva alapohja), eli alimman kerroksen lattian alapuolella on tyhjää noin puolitoista metriä korkea kellaritila. Tässä tilassa on omalla koneistolla varustettu ilmanvaihto ja tila on eristetty yläpuolisista tiloista.

”Tontti sinänsä on kuiva. Rakennuksen perustamista varten tehty kaivanto oli pitkään auki, mutta sen pohjalle ei kertynyt seisovaa vettä rajuillakaan sateilla”, Luoma toteaa.

Rakennuksessa käytetään parhaaseen M1-luokkaan luokiteltuja materiaaleja ja ilmanvaihtotuotteita. Vähäpäästöisyydestä kertovaan M1-luokkaan on hyväksytty nykyisin yli 1 300 tuotetta. Niiden vähäpäästöisyys on testattu puolueettomassa laboratoriossa.

Lopuksi tarkastus

Huolellinen työ ja työn valvonta ovat tärkeitä laadukkaan rakentamisen tekijöitä. Mutta lopputulos riippuu myös rakentajien asenteesta.

”Kyllä me tätä tehdään tuleville käyttäjille, lapsille, opettajille ja muulle henkilökunnalle, ei tilakeskukselle. Emmekä tietenkään halua epäonnistua”, Juha-Pekka Purtilo vakuuttaa.

Rakennuskultti on toiminut urakoitsijana Helsingin kaupungin rakennushakkeissa aiemminkin. Tehtyjen kohteiden listalla on neljä korttelitaloa, joissa on päiväkoti ja koulu samassa rakennuksessa. Niistä Viikinmäen korttelitalo ja Kalasataman korttelitalo olivat kosteuden- ja pölynhallinnan pilottikohteita.

”Teimme omat kosteudenhallinnan asiakirjat ja pidimme säännöllisesti aiheen tiimoilta seurantapalavereja. Näistä kohteista saimme tietoa ja kokemusta, joka auttaa terveen talon rakentamisessa”, Purtilo sanoo.

Kun rakennus on valmis, urakoitsija pyytää vastaanottotarkastuksen. Siinä tarkastetaan, että kaikki työt on tehty ja ne täyttävät solmitun sopimuksen mukaiset vaatimukset, rakennusurakan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (YSE 98).

”Kokonaisurakan takuuaika on kaksi vuotta. Ensimmäisen takuuvuoden jälkeen suoritetaan välitarkastus, jonka yhteydessä todetaan työt, jotka tulee korjata jo tässä vaiheessa. Välitarkastusta seuraa vielä kaksivuotistarkastus. Joillekin rakennuksen osille, kuten vesikatolle, takuuaika on huomattavasti pidempi”, Pentti Salo sanoo.

Ylläpitoa ja käyttöä varten rakennukselle ja talotekniikalle tehdään huoltokirja, johon urakoitsijat ja suunnittelijat sekä laite- ja materiaalitoimittajat tuottavat tarvittavia tietoja. Tiedot kokoaa huoltokirjakoordinaattorina toimiva lvi-suunnittelija.

”Huoltokirjat laaditaan sähköisinä niin, että niitä on helppo päivittää. Ne ovat kätevästi kaikkien niiden saavilla, jotka ylläpitävät ja huoltavat rakennusta ja talotekniikkaa”, Salo sanoo.

Teksti: Timo Hämäläinen
Kuvat: Kimmo Brandt