Kävelykeskusta laajemmaksi ja kokoojakatu maan alle? Tätä pohditaan joukolla

Keskusta
14. toukokuuta 2018

– Helsingin ydinkeskustalla on potentiaalia vaikka mihin! Vitsailimme porukalla, että turistit eivät ole pilanneet sitä. Siinä meillä paradoksia kerrakseen, naurahtaa Leeni Andersson, SOK:n kiinteistövarallisuuspäällikkö.

Paradoksi syntyy siitä, että hän pohtii yhdessä muiden elinkeinoelämän ja kaupungin edustajien kanssa ydinkeskustan kehittämistä ja houkuttelevuutta — siis myös turistien houkuttelemista. Isoja kysymyksiä on, voisivatko kävelykeskusta ja maan alla kulkeva kokooojakatu edistää hyvää kehitystä sekä miten kaiken kaikkiaan ydinkeskustan elinvoima turvataan.

Anderssonin mielestä Helsinkiä voidaan ylpeinä esitellä muualta tuleville. Kaupungin vahvuuksia ovat esimerkiksi turvallisuus ja helppous. Kaikki on lähellä ja liikkuminen helppoa.

Andersson oli mukana miettimässä ydinkeskustan kehittämistä työpajassa, ja hänen ryhmässään toimivien ydinkeskustojen esimerkkeinä mainittiin lukuisia Kuopiosta Amsterdamiin ja Barcelonaan.

– Niitä kaikkia yhdistää kompakti käveltävä keskusta sekä jokin luonnon elementti, kuten meri tai joki. Lisäksi liikenne on tehokkaasti järjestetty.
 

Ydinkeskustan oltava monipuolinen

Helsingin kävelykeskustan laajentamista sekä maan alla kulkevaa kokoojakatua pohditaan neljässä alkukesän ja -syksyn työpajassa, joissa on mukana keskustan isoja kiinteistöalan, kaupan, logistiikan ja muun elinkeinoelämän toimijoita sekä kaupungin edustajia. Näistä ensimmäinen järjestettiin viime tiistaina.

– Järjestäjille pisteet pajojen jäsenten sekoittamisesta. Ryhmissä oli kivasti kaupungin ja elinkeinoelämän edustajia sekä konsultteja. Keskusteluja ei tarvinnut käydä mutu-tuntumalta, sillä kaupungin ihmisiltä sai taustaksi tarvittava faktaa, Andersson sanoo.

Hän kiittää muutoinkin tällaista yhteistä työskentelytapaa. Tiedonvaihto on helppoa, pajassa saa uutta tietoa ja kuulee uusia näkökulmia. Samalla myös omat näkemykset on helppo tuoda esille.

Anderssonin mielestä ydinkeskustassa tulee olla monipuolista toimintaa: yksityistä ja julkista, liiketilaa ja asumista, puistoa, tori — kaikkea mahdollista viihtymään houkuttelevaa. Ihmiset on saatava oleilemaan eikä vain pistäytymään.

– Liikkeitä on oltava paljon ja erilaisia, sillä ydinkeskustat yleensä erottuvat lähiöiden keskustoista palveluiden kattavuudella.

Tärkeää on hänen mielestään huolehtia myös siitä, että keskusta on viihtyisä kaikkina vuodenaikoina. Hän toivoo myös, ettei eri liikkumisen muotojen välillä olisi vastakkainasettelua. Ihmisten on voitava tulla ydinkeskustaan helposti.
– Palvelut menestyvät, kun liikkeellä on tarpeeksi ihmisiä, ja silloin hullutkin ideat voivat menestyä.
 

Ylitsepääsemättömän tärkeä alue

Viihtyisän ydinkeskustan välttämättömyyttä korostaa myös Ilmarisen vuokrauspäällikkö Ville Laurila.

– Helsingin ydinkeskustan merkitys on kaupallisesti koko Suomen mittapuussa ylitsepääsemättömän tärkeä. Sen pitää toimia, Laurila sanoo.

Kaupallinen ydinkeskusta käsittää hänen mielestään Helsingissä hieman kärjistäen noin 150 metrin pituisen kaistaleen, kun esimerkiksi Lontoossa puhutaan kilometreistä. Liiketilojen vuokrat kalleimmilla alueilla ovat Helsingin ytimessä kipurajoilla. Jo siinä on syytä pohtia, miten alue pidetään houkuttelevana.

Laurila huomauttaa, ettei ole lopulta kenenkään etu, jos kauniina kesäiltana kello 17:n jälkeen ydinkeskusta tyhjenee. Hän kiittää että ydinkeskustaa suunnitellaan yhdessä ja että kaupunki kuuntelee sen toimijoita.

Laurila sanoo olevansa mielellään mukana tulevaisuutta suunnittelemassa — vain vastaamalla voi voittaa, kuten hän ilmaisee.

– Työryhmässä olimme realistisia ja jalat maassa, ovathan kävelykeskusta ja kokoojakatu suuren mittaluokan juttuja.

SOK:n Anderssonin mielestä toukokuun työpajassa tuleville keskusteluille ja pohdinnoille saatiin runko. Seuraavissa pajoissa on tarkoitus saada lihaa rungon ympärille.

– Olen tosi mielelläni mukana paitsi henkilökohtaisesti myös erityisesti S-ryhmää edustamassa. Tulevaisuudessa kilpailun kiristyessä käy yhä kriittisemmäksi, että ydinkeskusta on viihtyisä, että liikkuminen on helppoa ja että ihmiset viihtyvät.

 
Myös huoltoliikenteen toimittava kävelyalueella

Projektinjohtaja Katariina Baarman Helsingin kaupungilta kertoo saaneensa jo ensimmäisenä työpajapäivänä konkretiaa tulevien pohdintojen pohjaksi.

Hänen mielestään kävi yhä selvemmäksi, että ydinkeskustaa suunniteltaessa on varmistettava huoltoliikenteen toimivuus.
– Ei riitä, että meillä on viihtyisä käveltävä ydinkeskusta. On pidettävä huoli siitä, että alueella toimivien huolto pelaa. Huoltotunnelin varrella on vain osa toimijoista, eivätkä kaikki voi käyttää sitä, Baarman sanoo.

Huoltoliikenne on suunniteltava siten, että se varmasti toimii mutta että siitä ei ole häiriötä jalankulkijoille.

– Ihmiset tekevät keskustan. Jos ei ole ihmisiä liikkeellä, ei myöskään liike-elämä toimi. Kävelykeskusta ei voi olla liian laaja, sillä meidän väkimäärillä jalankulkijoita ei riitä isolle alueelle. Tosin kävelyalueen laajuus ei yksistään määrittele viihtyisää ja toimivaa kävelykeskustaa, Baarman pohtii.

Kaupungin asukkaat mukaan suunnitteluun

  • Liike-elämän edustajien lisäksi ydinkeskustan suunnittelussa kuullaan helsinkiläisiä ja kaikkia kaupungissa vierailevia kävelyreittikyselyllä, joka alkaa 15.5. Suunnittelutoimistot on pyydetty mukaan ideoimaan kävelykeskustan ja kokoojakadun yhdistelmää.
  • Työpajojen tulokset, asukkaiden mielipiteet sekä suunnittelutoimistojen ideat käydään läpi syyskuussa kaikille avoimessa tulosseminaarissa. Yhteiskehittelyn perusteella tehdään syyskuun jälkeen erilaisia ratkaisumalleja, jotka menevät poliittiseen päätöksentekoon ensi vuoden alussa.
  • Projektin aikana tehdään tekeillä olevien selvitysten tueksi myös erilaisia kesäkokeiluja keskustan käveltävyyden parantamiseksi.
  • Ratkaisujenmallien käsittelyn jälkeen ensi vuonna alkaa yleissuunnittelu. Kaupunginvaltuusto päättää keväällä 2020 jatkotoimenpiteistä.

Lue myös: Miltä Helsinki tuntuu kävellen?

Helsingin keskustan kehittämishankkeita

Raklin työpajat

Teksti: Kirsi Riipinen