Helsingin 3D-kaupunkimalli tarjoaa uusia mahdollisuuksia kaupunkisuunnittelulle

Kalasatama
11. tammikuuta 2019

Helsingin 3D-kaupunkimalli saa pian 2-vuotispäivityksen. Entistä tarkempi rakennetun Helsingin digitaalinen kaksonen voi tulevaisuudessa olla pohja kaikelle kaupunkisuunnittelulle, toivovat mallin rakentajat.

Helsingin 3D-kaupunkimallit ovat pian entistä hienommat, kun kesällä 2017 lentokoneesta kuvattuja 50 000 ilmakuvaa yhdistetään koko Helsingin kattavaksi fotorealistiseksi 3D-malliksi. “Julkaisemme sen alkuvuodesta 2019 avoimena datana”, lupaa erityissuunnittelija EnniAiraksinen. Samalla nykymallin vuoden 2015 Helsinki päivittyy kesän 2017 Helsingiksi.

Samalla 500 neliökilometriä ja kaupungin kaikki 80 000 rakennusta kattavan kaupunkitietomallin tarkkuus paranee huomattavasti. Mallin pohjana toimiva uusi laserkeilausaineisto on entistä tarkempaa. “Nykymallin resoluutio on 10 cm, uuden 7,5 cm, eli uudessa pistepilvessä on pisteitä kaksi kertaa nykyistä enemmän”, kertoo projektipäällikkö Kari Kaisla.

3D-kaupunkimallit eivät ole mikään uusi keksintö. Ensimmäisiä palasia 3D-Helsingistä on ihasteltu jo vuonna 1985, mutta vasta tällä vuosikymmenellä mallit ovat kehittyneet huomattavasti. Koko Helsingin kattavan mallin rakentaminen lähti liikkeelle neljä vuotta sitten.

Kaupunkisuunnittelijatensimmäisiä hyödyntäjiä

3D-Helsingin ensimmäisiä hyödyntäjiä ovat kaupunkisuunnittelijat. Jotta esimerkiksi arkkitehtisuunnitelmia voidaan esitellä yleisölle, on aiemmin myös suunnittelukohteen lähiympäristö pitänyt mallintaa erikseen joko 3D-suunnitteluohjelmistolla tai valokuvaamalla. Nyt sama data saadaan suoraan 3D-kaupunkimalleista.

Kaupunkisuunnittelussa suunta onkin selvä: 2D-suunnittelusta ollaan menossa hyvää vauhtia kohti 3D-suunnittelua. Toiveena on, että Helsingin 3D-malleja voitaisiin tulevaisuudessa käyttää paitsi kaiken suunnittelun lähtöaineistona, myös erilaisten analyysien tekoon.

Uudenlaista suunnittelua pilotoidaan parhaillaanKalasatamassa. Kaupungin 3D-mallin avulla voidaan simuloida uusia suunnitelmia ja niiden vaikutuksia vaikkapa liikenteeseen, kaupunkimeluun tai pienhiukkaspitoisuuksiin. Ensimmäisenä Kalasatamassa saadaan käyttöön tuulisimulaattori, jolla voidaan tutkia, millaiset ovat parhaillaan suunnittelupöydällä olevien merenrantakorttelien tuuliolot. Simulaatioiden perusteella ongelmakohtia on helppo parantaa, eivätkä huonoksi osoittautuneet ratkaisut etene tietokoneen ruutua pidemmälle.

Mallin rakentajien visiona on, että 3D-mallit muodostavat tulevaisuudessa koko kaupungin digitaalisen kivijalan. “Yritämme ajaa kehitystä siihen suuntaan, että esimerkiksi kaikki uudet rakennushankkeet esitettäisiin 3D-kaupunkimallilla”, projektipäällikkö Kari Kaisla kertoo. Tämä avaisi kaupungin suunnittelua myös tavallisille kaupunkilaisille aivan uudella tavalla.

Tähän mennessä 3D-mallien hyödyntämisessä onkin vasta raapaistu pintaa. Kaupunkisuunnittelun lisäksi käyttömahdollisuuksia on kymmenillä muilla kaupunkielämän alueilla. Mallin rakentajat ovat esimerkiksi demonneet 3D-Helsingin hyödyntämismahdollisuuksia keväällä 2018 valmistuneella Helsingin energia- ja ilmastoatlaksella.

Maailmanparhaasta entistä paremmaksi

Helsingin kaupunkitietomallin kaltaisia malleja on rakennettu myös muutamiin Keski-Euroopan kaupunkeihin. Helsingin mallien tietosisältö on niihin verrattuna omaa luokkaansa. Helsingin tietomallia selaava näkee mitä tahansa kaupungin rakennusta hiirellä klikkaamalla esimerkiksi rakennuksen valmistumisvuoden, kerrosluvun, korkeuden ja katuosoitteen. Saksalaiset kadehtivat Airaksisen mukaan Helsingin täydellisiä rekisteritietoja. “Saksalaisilta tulee paljon palautetta. He esittelevät tätä Helsingin mallia ympäri maailmaa”, erityissuunnittelija Enni Airaksinen nauraa.

Erikoisuus mallissa on se, että 3D-mallinnus onnistuu myös sisätiloissa. Kun tietää oikean kohdan, mallissa pääsee puskemaan läpi kaupungintalon seinästä. Kaupungintalon parveke, juhlasali ja lähimmät huoneet on laserkeilattu kävellen ja niistä luodut 3D-sisätilat on lisätty kaupungin 3D-mallliin. “Mallin pohjana on laserkeilausdata ja muutama korkearesoluutioinen valokuva”, Airaksinen kertoo.

Kaupungin tietomalli on sekin jatkuvan kehityksen kohteena. “Testaamme aluksi Kalasataman alueella, miten rakennusten lisäksi myös sillat, kadut ja puistot saadaan tuotua kaupungin rekistereistä kaikkine ominaisuustietoineen mahdollisimman helposti 3D-malliin”, Airaksinen kertoo. Samalla datan laatu paranee.

Myös 20 000 Helsingin seudun julkista palvelupistettä sisältävä pääkaupunkiseudunpalvelukartta on pian kolmiulotteinen. “Palvelukarttaa voi tulevaisuudessa käyttää joko nykyisessä 2D-näkymässä tai sitten 3D-Helsingissä. Toivottavasti siitä tulee hyvä näyteikkuna Helsingin 3D-malleille”, Kari Kaisla toivoo.

Aina kun oman kehitystyön hedelmät päätyvät hyötykäyttöön, ovat kehittäjät iloisia. Esimerkiksi Helsingin Sanomien Unreal-pelimoottorilla tekemä visualisointi Pasilan pilvenpiirtäjäsuunnitelmista lämmitti mieltä. “Siinä oli käytetty pohjana avoimena datana julkaisemaamme kolmioverkkomallia”, Kari Kaisla kertoo.


Uutinen on lyhennelmäHelsinki Region Infoshare –verkkosivulla 10.1.2019 julkaisusta Petja Partasen artikkelista Maailman paras 3D-malli paranee vanhetessaan. 

Lue artikkeli kokonaisuudessaan HRI-palvelun verkkosivuilta tästä linkistä.