Oodi palvelumuotoilun oppikirjaesimerkkinä

Keskusta
01. maaliskuuta 2019

Kuvassa: Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara kolmannen kerroksen Kirjataivaassa. (Kuvaaja: Pertti Nisonen)

Keskustakirjasto Oodin kehityspolku heijastaa Helsingin palvelumuotoiluajattelun kypsymistä. Kymmenvuotisen kehitysprosessin tulokset näkyvät Oodin suosiossa.

Joulukuun 2018 alussa avautuneen keskustakirjasto Oodin kävijämäärä on kiireisimpinä päivinä ylittänyt 20 000, mikä on kaksi kertaa kävijäennuste.

Runsas kaksi kuukautta avajaisten jälkeen Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara kertoo, että sisäänajo on ollut villi vaihe. ”Resurssimme ovat olleet tiukoilla”, Soininvaara myöntää.

”Mutta tavoitteenamme on pian päästä jatkamaan prosessia, joka alkoi jo runsaat kymmenen vuotta sitten. Me olemme kehittäjäkirjasto. Tehtävämme on tuottaa Oodissa palveluita kaikille kirjastoille.”

”Jo Oodin suunnitteluvaiheen alussa ajassa oli käsite asiakaslähtöinen suunnittelu. Siltä pohjalta Oodin konsepti on rakentunut pala palalta”, Soininvaara kertoo Oodin jatkuvan kehittämisen perusteista.

Kaikille avointa osallistumista

”Kaupunkilaisten ääni on ollut keskustakirjastohankkeen tietoinen periaate”, sanoo hankkeen johtava suunnittelija Pirjo Lipasti.

Työ lähti käyntiin laajalla selvityksellä vuonna 2008. Sitä seurasi hankesuunnittelu, joka alkoi kaupunginkirjaston henkilökunnan osallistumisella eri teemojen mukaisissa kipinäryhmissä.

 Liisa Joensuu)

Keskustakirjastohankkeen johtava suunnittelija Pirjo Lipasti. (Kuva: Liisa Joensuu)

Vuonna 2010 syntyi ajatus kaupunkilaisten osallistumisesta Unelmien puulla.

”Kaikkia rohkaistiin jakamaan ajatuksiaan ja toiveitaan keskustakirjastolle. Unelmien puu keräsi 2 300 unelmaa”, Lipasti selvittää.

Unelmointi jatkui Megafonikutsulla vuonna 2012: julkisuuden henkilöt kannustivat kaupunkilaisia kaupunkinäytöillä menemään Unelmien puulle.

Kirjaston työntekijät jalkautuivat avoimiin kaupunkitiloihin kohtaamaan aktiivisesti kaupunkilaisia, joista monet eivät olleet kirjaston käyttäjiä.

Kaupunkilaisten spontaaneja tapaamisia järjestettiin muun muassa osana Helsingin muotoilupääkaupunkivuoden 2012 ohjelmaa (World Design Capital Helsinki 2012). Keskustakirjastohanke nivoutui luontevasti Helsingin muotoiluajatteluun, jossa muotoilu rakentaa parempaa arkea ja käyttäjän ääni ohjaa kehitystoimintaa.

 Aleksi Poutanen

Kaupunginkirjaston vuorovaikutusasiantuntija Virve Hyysalo jalkautui vuonna 2012 pyörän selässä kaupunkilaisten joukkoon keräämään ajatuksia ja toiveita keskustakirjastolle. (Kuva: Aleksi Poutanen)

Työpajaideoinnista vakiintuneeksi kehittäjäyhteisöksi

Kaupunkilaisten aktivoimisen rinnalla asiantuntijat ja yhteistyökumppanit kokoontuivat työpajoihin ja vaikuttajaverkostotapahtumiin ideoimaan omia toimintojaan keskustakirjastoon.

Työpajatoiminta vakiintui säännöllisiksi kirjaston käyttäjien ja asiantuntijoitten tapaamisiksi. Keskustakirjaston kaverit 2014–2015 käsittelivät yksityiskohtaisia Oodin suunnitteluun liittyviä kysymyksiä. Heistä muotoutui Kirjaston kaverit -kehittäjäyhteisö, joka toi kuuluville käyttäjien äänen kaikissa kaupungin kirjastoissa. Kehittäjäyhteisö on sittemmin jakaantunut eri teemojen mukaisesti Kirjastoheimoiksi, jotka kokoontuvat säännöllisesti miettimään kirjaston toiminnan kehittämistä.

Osallistuvan budjetoinnin juuret

Oodin suunnittelua tuki Helsingin kaupungin ensimmäinen osallistuvan budjetoinnin kokeilu vuonna 2012. Kaupunkilaisia innostettiin ehdottamaan, miten kaupunginkirjaston tulisi käyttää 100 000 euroa kirjaston budjetista. Ehdotuksista valittiin neljä, jotka muokattiin toteutettaviksi hankkeiksi kaikille avoimissa työpajoissa.

Kaikkien hankkeiden idea on toteutunut tavalla tai toisella Oodissa.

Palvelumuotoiluasiantuntemus apuna

”Kun siirryimme unelmista toteutukseen, suunnittelutyöhön tuli mukaan palvelumuotoilutoimistoja helpottamaan prosessia”, Lipasti kertoo.

Palvelumuotoilutoimisto Hellon rakensi Oodin palvelupolkukuvauksen kaikista kävijöiden toiminnan vaiheista.

Palmu ideoi aulakokonaisuuden toimivuutta ja oleskelualueita. Toimisto rakensi ”ylikanavaista asiakaskokemusta”, eli että asiakaskokemus on aina sama kanavasta riippumatta.

Muotohiomo keskittyi tuottamaan lasten ja perheiden palveluista yhtenevän kokonaisuuden.

Osallistuva suunnittelu arkkitehtuurikilpailun pohjana

Oodin kansainvälisen ja avoimen arkkitehtuurikilpailun valmistelu lähti liikkeelle vuonna 2011. Kilpailusta tuli osa Helsingin muotoilupääkaupunkivuotta 2012, ja siten se osaltaan tuki Helsingin muotoiluvahvuuksien kansainvälisen tunnettuuden vakiintumista.

Kaupunginkirjaston oma valmisteluryhmä toi mukaan käyttäjän näkemyksen tekemällä unelmista yhteenvetoja, joissa nousi selkeästi esiin käyttäjien päätoiveet: hiljaisuus ja rauhallisuus, palvelut lapsiperheille, muilta oppiminen sekä itse tekeminen, tapahtumat ja digitaalisuus.

Kilpailu sai huimat 544 ehdotusta ympäri maailmaa. Kaikki kilpailutyöt pantiin esille yleisönäyttelyssä, jossa kävijät saivat jakaa sydämiä mielestään parhaimmalle työlle. Kilpailun toiselle kierrokselle valitut kuusi ehdotusta olivat yleisön arvioitavina ja tykättävissä kaupunkinäytöillä.

Kilpailun voittaja ja toteutettava ehdotus oli helsinkiläisen ALA-arkkitehtitoimiston kilpailutyö Käännös. Käännös oli yksi yleisön suosikeista kummassakin äänestyksessä.

”ALA-arkkitehdit on onnistunut nerokkaasti toteuttamaan yleisön unelmia ja yhdistämään kaikki päätoiveet”, Soininvaara sanoo.

Yleisön toivoma rauhallisuus toteutuu kolmannen kerroksen Kirjataivaassa, joka on perinteinen kirjastoympäristö. Lapsiperheiden palvelut löytyvät kolmannen kerroksen perhekirjastosta ja leikkipuisto Lorun tilasta ensimmäisestä kerroksesta. Ensimmäinen kerros on Oodin yleisötapahtumien ja kohtaamisten tila. Toinen kerros on tekemällä oppimisen tila, jossa sijaitsee kaupunkiverstas, studioita ja työ- sekä opiskelutiloja.

Oodin huikea suosio heijastaa osallistuvan suunnitteluprosessin onnistumista. ”Yleisö on äänestänyt jaloillaan”, Lipasti iloitsee.

Teksti: Johanna Lemola

Lisätietoa

Mikä Oodi? Palveluiden suunnittelu

Muotoilutarinat.fi