Kuninkaantammesta tulee urbaani kylä luonnon keskelle

Kuninkaantammi
13. toukokuuta 2019

Kuninkaantammea rakennetaan parhaillaan tiivistä tahtia, mutta jo nyt näkee sen erityispiirteet. Kuninkaantammesta on tulossa aivan omanlaistaan kaupunkialuetta, joka on urbaani mutta samalla oma kylänsä luonnon helmassa.

Projektinjohtaja Kimmo Kuisma on syystäkin hyvin tyytyväinen. Paitsi että rakentaminen on edennyt ripeästi, asunnot ovat valmistuttuaan menneet hyvin kaupaksi. Tällaiselle uudentyyppiselle alueelle on ollut selvä tarve.

Kuninkaantammen ympyränmuotoisen keskustan hahmottaa jo selvästi, vaikka talonrakentaminen jatkuu vielä useita vuosia.

Myös keskustan vieressä Maisemamaalauksenkadun varrella rakennetaan paraikaa useita tontteja, ja etelärinteen kaava-alueen asuntorakentaminen alkaa ensi vuonna.

– Viimeistelemme katuja sitä mukaa kun asuntohankkeita valmistuu, Kuisma kertoo.

Jo tämän vuoden aikana on paljon viimeisteltävää, ja listalla ovat ainakin Kuninkaantammenkierto, Sienakuja, Taidemaalarinkatu, Temperankatu ja Sinooperikuja.

Myös Helene Schjerfbeckin puisto on pian viimeisiä istutuksia vaille valmis. Olemassa oleva puusto on suojattu rakentamisen aikana, samoin säilytettiin keskeiset ulkoiluväylät kulkukelpoisina.

Puisto on tärkeä osa alueen hulevesiratkaisua. Hulevesiä viivytetään kortteleissa, katualueilla ja puistoissa, ja tämän vuoksi myös esimerkiksi yksikerroksisten rakennusten katot suunniteltiin viherkatoiksi.

Hulevesien luonnonmukainen hallinta Kuninkaantammessa ehkäisee tulvimisriskejä myös viereisellä Hakuninmaan pientaloalueella.

Ihmisläheistä ja vaihtelevaa

Kun Kuismaa ja arkkitehti Ulla Jaakonahoa pyytää kuvailemaan aluetta, molemmille tulee ensimmäisenä mieleen ihmisläheisyys. Rakennukset ovat melko matalia, kerrostalotkin tyypillisesti korkeintaan 4–5-kerroksisia.

– Kadut ja korttelit eivät ole suoria vaan muodostavat keskustassa spiraalin. Tämä korostaa kylämäisyyttä, kertoo Jaakonaho.

Alueella kierrellessä huomio kiinnittyy myös vaihtelevuuteen. Rakennukset eivät ole toistensa kopioita vaan hauskasti erilaisia.

Jaakonaho kertoo, että vaihtelevuus on tarkoituksellista. Kaavoituksen näkökulmasta alue on kaikkea muuta kuin tavanomainen. Arkkitehtuuri on pienimittakaavaista ja moni-ilmeistä. Yhtenäisyyttä on haettu esimerkiksi edellyttämällä harjakattoja, jotka on usein toteutettu vaihtelevalla, modernillakin tavalla.

Vaihtelua tuovat myös värit, jotka ovat murrettuja, lähinnä keltaisen, punaisen ja ruskean sävyjä.

Pitkät julkisivut rikotaan tarpeeksi usein värien lisäksi esimerkiksi materiaaleja vaihtelemalla.

– Suunnittelijoille on annettu vapauksia, joita on toteutettu hienosti, Jaakonaho kertoo.

Toisaalta kaavamääräykset ovat napakat. Esimerkiksi pääkadun julkisivujen on oltava muurattuja, mutta muuraamista ei tarkasti määritelllä. Niinpä vaihtelua pääkadulle tulee esimerkiksi paljaasta tiilestä.

– Katutason julkisivu ei saa olla mykkä. Toisin sanoen katutasossa on oltava ikkunapintaa sekä liike- tai työtiloja. Ikkunapinnasta ohikulkija voi vaikka vain peilata itseään ja ympäristöään, mikä on miellyttävämpää kuin mykkä muuri, Jaakonaho kertoo.
Hän kiittää toteuttajia hienosta työstä. Julkisivuissa on kaarevuutta, ja harjakattoja on rakennettu hauskasti laskevin ja nousevin kuvioin, kuin siksakkia.

– Alueella on paljon eri suunnittelijoita, mutta kokonaisilme on silti melko rauhallinen. Samat korkeudet ja yhtenäiset värisävyt luovat harmoniaa.

Jaakonaho kuvailee aluetta hyvällä tavalla tiiviiksi. Se on selvästi kaupunkia mutta samalla hyvin vihreää Keskuspuiston kupeessa, useine pienine puistoineen.

Iso kauppakeskus naapurissa

Kuninkaantammea rakennetaan suurelta osin yksityiselle maalle. Kuisma ja Jaakonaho ovat hyvillään sujuvasta yhteistyöstä maanomistajien kanssa. Yhteinen tavoite on, että Kuninkaantammesta tulee ilmastoviisas kaupunginosa, jossa ympäristötavoitteet ovat osittain perusnormeja tiukemmat.

Energiaa tuotetaan muun muassa maalämmöllä ja aurinkopaneelien avulla. Kaupunkiviljelyyn kannustetaan ja omasta kyläkaivosta voi tulevaisuudessa hakea viljelyksille vettä.

Tähän mennessä Kuninkaantammeen on muuttanut reilut 1 500 asukasta, mutta vuoteen 2030 mennessä asukkaita on 5 500. Tähän mennessä alueelle muuttaneiden ikäjakauma kertoo, että muuttajissa on paljon nuoria aikuisia sekä lapsiperheitä.

Alueella on toiminut viime elokuusta asti väliaikainen paviljonkipäiväkoti. Varsinainen päiväkoti ja koulu rakennetaan Kuninkaantammenaukion laidalle. Päiväkodin ja 1.–4. luokkien koulun on tarkoitus valmistua vuoden 2022 aikana.

HSL:n lippu-uudistus hyödytti alueen asukkaita, sillä he pääsevät nyt ilman isompaa seutumaksua Vantaan Myyrmäkeen ostoksille. Tosin naapuri on myös näppärän pyörä- tai kävelymatkan päässä. Bussilla pääsee Helsingin keskustaan Hämeenlinnanväylää pitkin 25 minuutissa.

– Kuninkaantammen aukiolle on varattu liiketilaa. Kaupan toimijat seuraavat asukasmäärän kehittymistä. Nyt alkaa olla oikea hetki, jolloin väki elättää kaupan, Kuisma sanoo.

Runsaasti puukerrostaloja

Kuninkaantammen asuntovalikoima on laaja. Kerrostalojen lisäksi alueelle rakennetaan rivitaloja sekä pientaloja. Kerrostalojen huoneistoissa on niin pieniä koteja kuin isoja perheasuntoja.

Kuisma kertoo, että kaupungin asunto-ohjelman mukaisesti myös Kuninkaantammeen tulee kaikkia hallintamuotoja, toisin sanoen vapaarahoitteisten omistusasuntojen lisäksi vuokra-, Hitas- ja asumisoikeusasuntoja.

Kodin voi valita myös rakennusmateriaalin perusteella, sillä osa kerrostaloista on puisia. Palettilammen rannalla on täysin uusi kaava-alue, jolle rakennetaan puukerrostaloja. Niitä on tulossa myös Kuninkaantammenkierron eteläpuolelle.

Kuninkaantammi on kaiken kaikkiaan merkittävä puurakentamisalue, uusista alueista laajin heti Honkasuon jälkeen.

Elokuvien miljööksi?

Ideoita Kuninkaantammen toteutukseen, muun muassa sen hulevesiratkaisuihin, on haettu Ruotsista ja Pohjois-Amerikasta. Varsinaista esikuvaa ei kuitenkaan ole.

Jaakonaho pohtii, että ehkä Kuninkaantammessa on jotakin samaa kuin kiitetyssä Vantaan Kartanonkoskessa. Alue tunnetaan muun muassa Risto Räppääjä -elokuvista.

Hyvät elokuvapuitteet on pian myös Kuninkaantammessa. Täällä saisi kuvattua paitsi hauskannäköistä urbaania kaupunkia, myös maaseutumaisia kohteita ja koskematonta luontoa.

Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat: Susa Junnola