Ilmastoviisas Kuninkaantammi viitoittaa tietä tulevaisuuden kaupungille

Kuninkaantammi
06. kesäkuuta 2019

Pohjois-Helsinkiin rakentuva Kuninkaantammen asuinalue on Helsingin ilmastoviisaan kaavoituksen ja rakentamisen edelläkävijä. Alueella toteutettavilla ratkaisuilla hillitään ilmastonmuutosta ja sopeudutaan muutokseen. Samalla luodaan lämminhenkistä asuinympäristöä.

Ilmastonmuutoksen hallinnalla miellyttävää asumista

Kuninkaantammessa silmiinpistävä piirre on puistomainen vihreys.

Keskusalueen spiraalimaisesti rakentuvat korttelit kätkevät sisäänsä kävelykatuja. Pihoista vähintään puolet on jätetty päällystämättä. Kaikilla pihoilla on sadepuutarha, yleisimmin kivipuro, jonka reunoilla kasvillisuus saa kukoistaa. Matalien rakennusten katot ovat kaikki viherkattoja, ja monet seinät ovat viherseiniä. Katujen varsilla tulee kasvamaan puita, joiden välissä on vihreitä painanteita.

Alue rajautuu etelässä Helene Schjerfbeckin puistoon. Puistossa on laajoja pato-alueita, ja sen tasanne voi aika ajoin tulvia lammeksi.

Kuninkaantammen viher- ja vesiratkaisuilla pyritään hallitsemaan vesien virtaamia – niin sanottua hulevettä – jonka odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen myötä. Hulevesien hallinta on yksi alueella pilotoitavista ilmastoratkaisuista.

”Kaupunkisuunnittelulla ja rakentamisella on ratkaiseva rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Ilmastonmuutos kuitenkin tapahtuu, joten kaupungeissa täytyy varautua ja sopeutua ilmastonmuutoksen seurauksiin”, kommentoi Helsingin kaupungin asemakaavoituksen tiimipäällikkö ja Kuninkaantammen suunnittelupäällikkö Suvi Tyynilä.

Tyynilä kertoo miten Kuninkaantammessa ilmastonmuutoksen hillitseminen ja sopeutuminen on käännetty rikkaudeksi:

”Monet keinot, jotka tekevät Kuninkaantammesta ilmastoviisaan, luovat samalla viihtyisyyttä. Tavoitteet ja ratkaisut peilautuvat toisiinsa ja synnyttävät synergiaa.”

”Olemme lähteneet Kuninkaantammen suunnittelussa siitä, että kun jokin ratkaisu täytyy tehdä, otetaan siitä ilo irti!”

Mitä on hulevesi?

Hulevesi on rakennetun kaupunkiympäristön ilmiö. Se on sade- tai sulamisvettä, joka rakennetulla, vettä läpäisemättömällä pinnalla ei pääse imeytymään maahan ja voi aiheuttaa tulvimista.

Kuninkaantammessa sovelletaan luontopohjaisia hulevesiaiheita, kuten alueen sadepuutarhat, painanteet ja tulvatasanteet. Ne osin imeyttävät vettä maahan ja viivyttävät vettä tonteilla ja kaduilla, kunnes vesi voidaan johtaa Helene Schjerfbeckin puiston pato- ja tulva-alueille ja niiden kautta vesistöihin.

Hulevesiaiheilla samalla ylläpidetään vesiekosysteemejä, jotka muutoin kärsisivät ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvistä kuivista ja kuumista kausista.

Hulevesiaiheiden viherelementit myös hillitsevät lämpösaarekeilmiötä, mikä on sekin kaupunkiympäristön ominaisuus: rakennukset ja päällystetyt pinnat sitovat lämpöä, jolloin kaupunkialueen lämpötila nousee ympäristöään korkeammaksi.

 Susa Junnola

Kuninkaantammessa useissakortteleissa rakennusten tulee olla sekärakenteiltaan että julkisivuiltaan pääosin puuta. Kuva: Susa Junnola

Kokonaisvaltaista ilmastonäkemystä

Kuninkaantammessa vihreys taataan viherkertoimella. Se on Helsingin kaupunkisuunnittelun uusi työkalu, jolla varmistetaan että viherelementtien määrä on tietty prosentti tontin pinta-alasta.

Kuninkaantammi tulee olemaan paljolti puinen. Useissa kortteleissa rakennusten tulee olla sekä rakenteiltaan että julkisivuiltaan pääosin puuta. Alueelle nousee kolmisenkymmentä puukerrostaloa.

Puurakentamisen ilmastoviisautta myös todistetaan Kuninkaantammessa: Kerrostaloalueelle on toteutettu samanlaiset rakennukset betonista ja puusta. Betonikerrostalon materiaalien ja rakentamisen hiilijalanjäljen on laskettu olevan 40 prosenttia korkeampi kuin puukerrostalon.

Talojen katot on valjastettu aurinkosähkön tuotantoon paneeleilla, joista monet istuvat viherkattojen kasvillisuuden lomaan. Alueen rakentamisessa edellytetään korkeaa energiatehokkuutta, mikä ei palautteen mukaan kuitenkaan tingi asumismukavuudesta.

Kuninkaantammen ilmastoviisauteen liittyy paikallisten mahdollisuuksien hyödyntäminen: Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta vapautuneesta tekolammesta tulee Keskuspuistoon yhdistyvä ulkoilu- ja uimapaikka, kallion laet on säästetty virkistyskäyttöön, luonnon monimuotoisuutta tuetaan suunnitteluratkaisuilla, ja asuminen nivoutuu tiiviisti kaupunkiviljelyyn. Rakentamisessa käytetään paikallista maa-ainesta kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.

”Olemme luoneet ilmastoviisauden näkökulmasta kokonaisvaltaisen alueen”, Tyynilä painottaa.

Ilmastoviisaus kasvaa

Kuninkaantammi on ilmastoviisauden edelläkävijä Helsingissä siten, että ilmastoviisaat ratkaisut on ensimmäistä kertaa sisällytetty asemakaavamääräyksiin. Näin varmistetaan, että ilmastoviisaus toteutuu ja on pysyvää.

Kuninkaantammessa pilotoitavat ratkaisut monistuvat ja kehittyvät Helsingin uusilla alueilla. Yksi niistä on Vihdintien kaupunkibulevardi, jonka suunnittelua Tyynilä myös vetää.

”Vihdintien kaupunkibulevardin tavoitteet ovat samansuuntaiset kuin Kuninkaantammessa, mutta teemme alueesta urbaanimpaa ja vielä tehokkaampaa”, Tyynilä kertoo.

”Tarkoituksemme on luoda Vihdintiestä Helsingin ilmastoviisain uusi asuin- ja työpaikka-alue!”

Teksti: Johanna Lemola