Jätkäsaareen lisää Hyväntoivonpuistoa

Jätkäsaari
12. kesäkuuta 2019
Jätkäsaareen rakennettavat puistot vihertävät maisemaa, mutta myös taloyhtiöt ja asukkaat pystyvät lisäämään asuinalueen vehreyttä istutuksilla. Kuva: Tero Lahti

Jätkäsaaren Hyväntoivonpuiston eteläosassa tehdään esirakentamista. Pohjoisosa puistoa viheriöi jo.

Kaupunkilaiset kuljeskelevat puiden siimeksessä. Jotkut asettelevat piknik-vilttejään nurmelle. Jätkäsaaren suurimman viheralueen, Hyväntoivonpuiston pohjoisosa on jo  kaupunkilaisten käytössä. Rakentaminen jatkuu tänä vuonna Rionkadulta etelään päin kohti Länsisatamankatua.

”Länsisatamankadun eteläpuolen suunnitelmaa viimeistellään”, projektipäällikkö Petra Rantalainen Helsingin kaupungilta sanoo. 

Jätkäsaarelaiset ovat kauan odottaneet puistojaan. Rantalainen kehottaakin asukkaita nyt ottamaan puistot omakseen, nauttimaan vihreydestä ja käyttämään Hyväntoivonpuistoa.   

Asukkaiden ja kaupungin harmiksi autot ovat häirinneet ja haitanneet puistoa. Jatkossa puiston päihin rakennetaan portit hillitsemään liikennettä. 

Omaleimainen kaupunkipuisto

Maisema-arkkitehti, arkkitehti Outi Palosaari suunnitteli Jätkäsaaren Hyväntoivonpuiston pohjoisosan.

Mitä suunnittelija ajattelee puistosta nähtyään sen valmiina?

”Puiston tukirakenteet, sillat ja aidat on tehty todella laadukkaasti. Viime kesä oli niin kuiva, että niityt eivät vielä päässeet kunnolla kasvamaan ja kuusi metriä leveät pelastustiet näyttävät toistaiseksi aika leveiltä. Kuitenkin istutetut puut ovat jo valmiiksi suuria, mikä tuo näyttävyyttä ja vehmautta”, Palosaari sanoo.

Suunnittelijan mukaan puisto vielä siistiytyy ja vihertyy entisestään. Jatkossa täydellisessä kukoistuksessaan Hyväntoivonpuisto on upea.

”Siitä tulee makea paikka, koko alueen ihmisten oleskelupaikka ja täysin omaleimainen kaupunkipuisto”, Palosaari sanoo. 

Hän näkee oikeana ratkaisuna, että laaja puisto sai laaksoja ja kukkuloita. Ne vaikuttavat viheralueen käyttömahdollisuuksiin ja tekevät maisemasta vaihtelevan.

Henkireikä, johon kaupunki investoi  

Hyväntoivonpuiston pohjoisosassa on kumpuilevaa nurmikenttää, niittyjä ja monilajisia puuistutuksia. Pensaina kasvavat seppelvarpu ja pikkuherukka. Köynnöksinä kiertävät kiinanlaikku ja palsami, maanpeittokasvina on peittokurjenpolvi.

Puistoon on istutettu laaja kirjo havu- ja lehtipuita: mäntyjä, lehmuksia, vaahteroita, tammia, leppiä, saarnia, pihlajia, tuomia, pajuja sekä omena- ja kirsikkapuita.

Yhden puun hinta voi olla noin 300-500 euroa, mikä sisältää kuljetukset, tuennat, istutukset, kastelupussit ja kaninsuojat, muttei kasvualustaa. Täysin uuden puiston rakentaminen maksaa enemmän kuin puiston peruskorjaus. Rantalainen sanookin, että uudessa puistossa rakennetaan koko maisema alkutekijöistään asti.

Asukkaiden toiveita matkan varrella

Maankäytön suunnittelun alkaessa 2000-luvun alkupuolella ruoholahtelaisilta kysyttiin toiveita viheralueista. Kommentit ovat vaikuttaneet puistosuunnittelun tavoitteisiin.

”Toteutussuunnitteluun on vielä tullut konkreettisia kommentteja ja toiveita, etenkin nyt Hyväntoivonpuiston eteläosaan”, maisema-arkkitehti Mari Soini Helsingin kaupungilta sanoo.

Hyväntoivonpuiston eteläosaan saadaan asukkaiden toivomia viljelypaikkoja ja työpisteitä.

Eteläpuolta on nyt täytetty maamassoilla, ja puistoa päästään kunnolla rakentamaan vasta, kun ympäröivät korttelit lähivuosina valmistuvat.

Hyväntoivonpuisto muodostuu alueen vedenjakajaksi ja kulkee koko matkallaan korkeammalla kuin sitä ympäröivät kadut. Puiston läpi voi kävellä ilman risteämistä autoliikenteen kanssa”, Soini sanoo.

*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*

Jätkäsaaren puistot

  • Hyväntoivonpuistosta tulee iso viheralue, jossa on nyt valmiina koira-aitaus, lasten leikkipuisto sekä viheralueita ulkoiluun ja rentoutumiseen.  
  • Runsaan kilometrin pituinen ja noin 88 metriä leveä Hyväntoivonpuisto alkaa Selkämerenpuistosta ja liittyy etelässä Melkinlaiturin merimaisemiin ja Jätkäsaaren rantareitteihin.
  • Hyväntoivonpuisto kulkee noin viisi metriä Länsisatamankatua ja Välimerenkatua korkeammalla. Puistoon noustaan portaita tai esteettömiä reittejä pitkin, ja reunustavien kerrostalojen asukkaat pääsevät puistoon myös suoraan talopihoiltaan.
  • Jätkäsaaren rakennetaan pienempiäkin puistoja, kuten Saukonlaiturin alueelle sijoittuvat Saukonpaadenpuisto ja Poseidoninpuisto sekä Melkinlaiturin alueelle Tulimaanpuisto ja Naurunpuisto. Tulevaisuudessa Tritoninpuisto ja Neptunuksenpuisto muodostavat puistovyöhykkeen Jätkäsaaren länsirannalle.
  • Jätkäsaaren pinta-ala on noin 100 hehtaaria, ja siitä puistojen osuus on 19,8 hehtaaria.

Teksti: Tiina Torppa