Kantakaupungin tunnelmaa idässä

Kruunuvuorenranta
01. lokakuuta 2019
 Lea Varpanen odottaa Kruunuvuorenrantaan raitiovaunuyhteyttä ja kahvilaa.
On mäntyjä, komea kalliolohkare ja moderneja, rauhallista tunnelmaa huokuvia taloja. Täällä ei revitellä väreillä samaan tapaan kuin Pikku-Huopalahdessa. Yhdessä näistä Kruunuvuorenrannan Gunillankallion kodeista asuu Lea Varpanen. Hän asuttaa tilavaa kolmiota.

”Ennen tein työhuoneessa töitä, ja nykyisin maalaan, piirrän ja ompelen siellä. Työhuone toimii myös poikani perheen vierashuoneena”, Varpanen kertoo.

Syntyjään helsinkiläinen Varpanen asui Tuusulassa, mutta luonto, meri ja Kruunusiltojen myötä tuleva raitiovaunuyhteys toivat hänet Kruunuvuorenrantaan. Hän halusi budjetilleen sopivan asunnon, jossa voi asua loppuelämänsä ajan ja päätyi asumisoikeusasuntoon.

"Vaihtoehtoja erilaisille budjeteille"

Kun tarkastellaan Kruunuvuorenrannan tulevaa asuntokantaa, Varpasen valinta on yksi monista vaihtoehdoista. Noin 20 prosenttia asuntokannasta tulee olemaan ARA-vuokra-asuntoja, noin 30 prosenttia Hitas-, asumisoikeus- ja osa-omistusasuntoja ja vajaa 50 prosenttia vapaarahoitteisia vuokra- ja omistusasuntoja, mikä vastaa hyvin Helsingin asunto-ohjelman tavoitteita.

”Kruunuvuorenrannassa on vaihtoehtoja erilaisille budjeteille ja eri elämänvaiheisiin. Esimerkiksi opiskelija saattaa myöhemmin perustaa perheen ja muuttaa vuokrayksiöstä perhe-asuntoon samassa pihapiirissä tai vaikkapa kaupunkimaiseen rivitaloon”, projektijohtaja Pirjo Siren Kruunuvuorenrannan aluerakentamisprojektista selittää.

Siren viittaa rivitalo-osista ja tornimaisista kerrostaloista koostuvaan ryhmärakennuttamishankkeeseen Haakoninlahdella. Tälle rakenteilla olevalle alueelle on tulossa myös esimerkiksi viisi metriä korkeita loft-asuntoja, joihin voi rakennuttaa parven ja keittiön makunsa mukaan. Ikkunoista voi nähdä meren ja kulmasta riippuen Helsingin ydinkeskustan Tuomiokirkkoineen tai Suomenlinnan. Melkoisen harvinaista Helsingissä!

Sekin on tarkkaan harkittu juttu, että taloja katselemalla ei voi tietää, asuvatko asukkaat vuokra- vai omistusasunnoissa. Viihtyisiä pihoja, yhteis- ja saunatiloja on suunniteltu kaikkialle. Sirenin mukaan Helsinki taitaa tämän eurooppalaisen tasapuolisuutta korostavan suunnitteluperiaatteen.

Yhdeksän erilaista aluetta

 Marja Väänänen.

Kruunuvuorenrantaan tulee yhdeksän erilaista aluetta, joista Gunillankallio ja Borgströminmäki ovat jo valmiit. Hopealaaksossakin on kerrostaloja. Nykyasukkaiden määrä kipuaa noin 3 100:een, kun reilun kymmenen vuoden päästä heitä on 13 000.

Katujen ja talojen rakentamisen edetessä kehittyvät palvelut. Heti alusta lähtien käytössä ovat olleet läheiset Tahvonlahden koulun ja päiväkodin palvelut. Kruunuvuorenrannan ensimmäinen ruokakauppa avautuu aluetta halkovan Koirasaarentien varrelle syyskuussa. Ensimmäinen päiväkoti, luontopainotteinen Päiväkoti Borgströminmäki, on puolestaan toiminut viime joulukuusta. Heidi ja Sara Klaavon perheen 4,5-vuotiaat kaksoset Ellen ja Oiva käyvät sitä.

”Viereiselle tontille tulee jossakin vaiheessa uusi päiväkoti. Ehkä Okko menee siihen”, Klaavo sanoo hiekkalaatikon reunalla Okkon keskittyessä hiekkakakkuihin.

Hopealaakson kerrostalovaltaisissa kortteleissa pilkahtelee uudenlaista arkkitehtuuria: on rapattua betonipintaa ja tiiliupotuksia. Tälle alueelle aletaan rakentaa leikki- ja liikuntapuistoa vuonna 2021. Kaupungin palvelukorttelin rakentaminen kouluineen alkaa 2023 ja vie parisen vuotta.

Palvelukortteliin tulevat Kruunuvuorenrannan keskuskoulu, päiväkoti, liikuntahalli, iso leikkipuisto, nuorisotila sekä mahdollisesti ruotsinkielinen koulu ja päiväkoti. Korttelin lähelle rakennetaan myös Brygga-keskus, kun asemakaava saa lainvoiman.

”Bryggasta tulee omaleimainen keskus, jonne kaavaillaan kahta vähittäistavarakauppaa ja arjen palveluita tarjoavia erikoiskauppoja. Lisäksi suunnitelmissa on hyvin monipuolisia asuntoja ja co-working-työtiloja”, Pirjo Siren kertoo.

Kauas ei nytkään tarvitse ostoksille mennä, sillä Laajasalon Kauppakeskus Saari ja Herttoniemi ovat lyhyen bussi- tai automatkan päässä.

"Meri on se, mitä kaipasin"

Kivenheiton päässä Lea Varpasen kodista välkehtii meri. Teitä pitkin pääsee kiertämään Laajasaloa ja Kruunuvuorenrantaa jalkaisin ja hiihtäen. Kruunuvuorenrantaan jää kuusi kilometriä käveltävää rantaa.

”Meri on se, mitä kaipasin ennen kuin muutin tänne. Kun kävelen, noukin muoviroskia maasta”, intohimoiseksi ilmastomuutoksen torjujaksi tunnustautuva Varpanen sanoo.

Siksikin hän odottaa tulevaa raitiovaunuyhteyttä. Kruunusillat näkee päivänvalon 2026 kieppeillä.

”Kun pääsee 15 minuutissa Hakaniemeen, auto on ihan tarpeeton.”

Tiesitkö tämän?

1. Matalampaa rakentamista. Vaikka Kruunuvuorenrannan alueen rakentaminen on tiivistä, se on matalampaa verrattuna Jätkäsaareen ja Kalasatamaan. Suuri osa Kruunuvuorenrannan taloista on 5–6-kerroksisia maiseman takia. Unescon maailmanperintökohde Suomenlinna on kivenheiton päässä.

2. Yhteistiloja kaikille. Jokainen kruunuvuorelainen voi käyttää yhteistiloja, jotka sijaitsevat pysäköintihallissa tai päiväkodissa, ja tämä on ihan uutta Helsingissä. Esimerkiksi Kruunuparkki 5 -pysäköintihallin huipulla odottavat suosittu kuntosali, avara työskentelytila, juhlatila ja verstas. Rannalle tulee myös yhteisiä rantasaunoja. Yhteispalveluista vastaa Kruunuvuorenrannan palvelu Oy, jonka osakkaita taloyhtiöt ovat.

3. Valon kaupunginosa. Alueella syttyvät illalla paitsi kotien valot, myös pihojen, rakennusten ja katujen kymmenet valotaideteokset. Joukossa on valaistu kivikkomuuri, penkkien muodostama valopiiri ja eri väreissä hohtavia pysäköintihalleja.

Teksti: Katja Alaja
Kuvat: Marja Väänänen