Flamingot ja majakkamainen valo ilahduttavat Kalasataman asukkaita – alue sai uutta tilapäistä taidetta

Kalasatama
14. lokakuuta 2019
Tatu Tuomisen Valomerkki rannalla -taideteos. Kuva: Visa Knuuttila
Kalasatama sai jälleen uutta julkista taidetta, kun viime torstaina julkaistiin kaksi teosta, Pasi Rauhalan Flamigos ja Tatu Tuomisen Valomerkki rannalla.

Alueella on nyt sekä tilapäistä että pysyvää taidetta. Kaksi tuoreinta ovat tilapäisiä ja tarkoitettu tuomaan iloa ja viihtyisyyttä alueen rakentamisen ajaksi. Ympäristötaide rahoitetaan alueen rakennuttajilta perittävällä kerrosneliökohtaisella maksulla. Uusia teoksia on tulossa Kalasatamaan myös ensi vuoden aikana.

Pasi Rauhalan valoteos Flamigos herätti heti julkistamisen aikaan ohikulkijoiden huomion ja hyväntuulista myhäilyä. Teos levittäytyy betonipylväisiin joutoalueella Kulosaaren sillan alla. Pinkiksi maalatuissa pylväiden yläosissa elää nyt joukko flamingoja, jotka heräävät aamukuudelta ja kukkuvat puolille öin.

Päivän aikana lintujen rytmi elää kalasatamalaisten mukaan. Aamuisin, kun mennään kiireellä töihin ja kouluun, myös flamingot ovat ripeitä. Myöhään illalla alkaa väsyttää, ja vain terhakimmat linnut jaksavat olla valveilla puoleen yöhön asti.

Lintuja ei heijasteta, vaan ne ovat teräksisten elementtien varjoja. Yläpuolella olevat valot on ohjelmoitu vuorokautta rytmittämään.

Teokseen kuuluu myös lisättyä todellisuutta hyödyntävä osuus. Kun osoittaa teoskyltin kuvaa ilmaisella Arilyn-sovelluksella, saa näkyville virtuaaliset flamingot. Linnut tupsahtavat viereen niin todellisina, että niitä tekee mieli koskettaa.

Rauhala kertoo, että teosta ideoidessaan hän käveli Kalasatamaa ristiin rastiin ja istui rannoilla. Alue on hänelle sydäntä lähellä, sillä hän on viettänyt paljon aikaa Suvilahdessa varsinkin ennen Kalasataman rakentamista.

Merinäkymä Mustikkamaalle toi mieleen Korkeasaaren, josta hän muisti vuosien takaisen tapahtuman. Kaksi kettua oli tunkeutunut eläintarhaan ja raadellut kaksi flamingoa. Eloon jääneet linnut olivat kuolleet shokkiin.

– Teokseni paikaksi valikoitui karu joutomaa, mikä sopi minulle oikein hyvin. Tämäkin kohta todennäköisesti myöhemmin siistitään, mutta nyt hylätyn oloiselle alueelle sillan alle oli hienoa päästä suunnittelemaan kontrastia. Halusin jotakin kaunista ja valoa tuovaa. Tarkoitukseni on, että teos muuttaa alueen tunnelmaa.

Rauhala toivoo, että teos saisi ohikulkevien pään kääntymään ja toisi hyvälle tuulelle. Vieressä menee pyörätie, ja ainakin syksyn harmaudessa polkevien reittiä linnut valaiset konkreettisestikin.

Flamingojen on tarkoitus elää väliaikaisessa teoksessa viiden vuoden ajan. Lisätyn todellisuuden osuus on mukana vajaan vuoden verran.

 Pasi Rauhala

Kalasatamalla kiehtova historia

Kalasataman kulmat ovat tutut myös Tatu Tuomiselle. Hän on käynyt usein Sompasaunassa ja Ihana-kahvilassa, sillä hän asuu lähes naapurissa Hermannissa. Hän on nähnyt läheltä alueen valtavan muodonmuutoksen.

– Kun luin muutama vuosi sitten Eero Haapasen kirjan Sörkan rysäkeisari – kalastajia, ajureita ja salakuljettajia aloin nähdä kotikaupunkini uudella tavalla.

Paikallisesta historiasta on kehkeytynyt Tuomiselle lähes harrastus, ja hän lukee mielellään erityisesti helsinkiläisten arkea käsitteleviä teoksia.

Kun hän alkoi pohtia Kalasataman tulevaa taideteosta, lähtökohta oli selvä. Hän halusi antaa uusille alueen asukkaille jotakin sellaista, mikä vastaisi hänen omaa lukukokemustaan Sörkan rysäkeisareista.

Teoksen ensimmäiseksi osaksi tuli valoteos, joka näkyy iltaisin Asunto-osakeyhtiö Kalasataman Fiskari -taloyhtiön ylimmistä ikkunoista Sompasaarenkanavan ympäristössä liikkuville. Majakkamaisen valon havaitsee Mustikkamaalla ja Katajanokalla asti.

– Valo on viittaus merenkävijöihin, kalastajiin ja salakuljettajiin, jotka viestivät pimeän aikaan valomerkein. En halunnut tehdä spektaakkelimaista valoshow´ta vaan lyhyinä sekvensseinä näkyvää valoa. Toivon, että kun sen huomaa, se herättää kysymyksiä. Olisi hienoa, jos helsinkiläiset myös löytäisivät yhteyden paikallishistoriaan.

Teoksen toinen osa on ele. Eero Haapasen kirjasta otettiin tuhannen kappaleen kalasatamalaisten erikoipainos, joka jaetaan alueelle muuttaville loppusyksyn ja ensi vuoden alun aikana. Tuominen kirjoitti kirjaan uudet alkusanat.

– Halusin tulkita teoksessani julkista tilaa omalla tavallani. En olisi luomassa pronssiveistosta vaan halusin lukijayhteisön, joka sekin on eräänlainen julkinen tila. Ihmiset ovat painetun sanan kautta yhteydessä toisiinsa, vaikka lukevatkin kirjaa eri paikoissa.

Eero Haapanen ilahtui Tuomisen ideasta ottaa kirja osaksi teostaan. Kirja kertoo helsinkiläisestä kalastajasuvusta, ja se perustuu suvun jälkeläisen Erik Karlssonin haastatteluihin sekä poliisin ilmoituspäiväkirjoihin ja Helsingin raastuvan oikeuden arkistoihin.

Haapanen kertoo, että Karlssonin suku oli ollut raastuvassa usein ja viettäneensä arkistoissa monta talvea.

Valomerkin valot ovat nähtävissä helmikuun 2020 loppuun saakka. Tuominen toivoo, että kun Kalasataman uudet asukkaat ovat lukeneet Sörkan rysäkeisarit, he panevat kirjan kiertoon muille alueen historiasta kiinnostuneille.

Teksti: Kirsi Riipinen