Jätkäsaari saa veistoksellisen sillan

Jätkäsaari
07. marraskuuta 2019
Havainnekuva Atlantin sillasta etelästä päin kuvattuna. Kuva: Helsingin kaupunki
Jätkäsaaren liikenneverkon puuttuvan palasen, Atlantinsillan, rakennustyöt ovat juuri alkaneet. Sillan pelkistettyä muotoa on hiottu suunnittelupöydällä jo vuosia.

“Tässä me olemme päässeet tekemään vähän näyttävämpää siltaa. Siitä me suunnittelijat tykkäämme”, kertoo Atlantinsillan pääsuunnittelija Niklas Gordin.

Ja kun päästään itse hienouksiin, ei puheesta tahdo tulla loppua. Laaja näköalatasanne merelle, sillan rosterikaiteet, betonisen tukimuurin aaltokuviot ja siltaa kannattavien tukien veistoksellinen design ovat kaikki perusteellisen mietinnän tulosta.

“Sillan nimi näkyy kaikkialla muotoilussa”, muotoilija Verna Kaipainen säestää.

Niin materiaalit, värit kuin tukimuurin aaltokuvio ovat merihenkisiä.

Gordin ja Kaipainen ovat osa konsulttitoimisto WSP:n Atlantinsillan kymmenhenkistä suunnittelutiimiä. Varsinainen suunnittelutyö on nyt tehty ja rakentaminen alkanut, mutta suunnittelijat vierailevat työmaalla tuon tuosta aina sillan vuonna 2021 koittaviin avajaisiin saakka.

Katsoipa sillan suunnittelukuvia mistä suunnasta tahansa, taustalla erottuu aina rantoja reunustava aaltokuvioinen tukimuuri. Verna Kaipainen nostaa neuvottelupöydälle painavan betonilaatan, jonka kolmiulotteinen aaltokuvio on valettu valkobetonista. Sormien alla se tuntuu kuin lasitetulta.

“Ei tule heti mieleen, että se olisi betonia”, Niklas Gordin kehaisee.

Pinnan salaisuus on yhdessä betonivalmistajan kanssa kehitetty muottitekniikka. Muoto on aluksi jyrsitty polyuretaanivaahtoon 3D-jyrsimellä. Siitä on valmistettu erittäin hienopintainen lasikuitumuotti, jota käytetään varsinaisessa betonivalussa.

Aaltokuviota pääsee tulevaisuudessa ihailemaan lähietäisyydeltä esimerkiksi sillan ali kulkevalta kevyen liikenteen raitilta. Raittia reunustavaan betonipintaan ei tartu helposti lika eikä graffitimaali, eikä liukas vinomuuri kannusta kiipeilemään.

Liikenneverkon puuttuva lenkki

Atlantinsilta on Jätkäsaaren liikenneverkon puuttuva palanen. Vuonna 2021 sen yli rullaa kolmen ratikkalinjan lisäksi vilkas autoliikenne. Kantavuusvaatimukset ovat kovat, samoin ilmasto-olosuhteet. Jätkäsaaren kärjessä olosuhteet ovat kuin avomerellä, ja suolavesi on betonirakenteille kova rasitus.

Ensimmäiset siltaluonnokset valmistuivat vuonna 2015. Kun kaupungin ja suunnittelijoiden yhteinen suunnitteluryhmä tutki eri rakenneratkaisuja, nousi suosikiksi paljon lopullista suunnitelmaa muistuttanut laattasilta. Se oli rakenteeltaan kaikkein hoikin ratkaisu.

“Näin saimme säilytettyä mahdollisimman paljon merinäkymiä”, Verna Kaipainen kertoo.

Suunnittelijoille valittu rakenne oli mieluisa haaste, sillä suunnittelutyötä on huomattavasti enemmän kuin perusmaantiesillassa. Esimerkiksi siltaa kannattavien veistoksellisten pilareiden muotoa suunnittelijat hioivat pitkään.

“Soittelimme eri betonitehtaille ja kysyimme, että onko tämä mahdollista”, Gordin kertoo.

“Kun silta on paikallaan ainakin sata vuotta, kannattaahan siitä tehdä hyvännäköinen, vaikka toteuttaminen tuntuisikin suunnitteluvaiheessa hankalalta.“

Pääsuunnittelija Gordinin tehtävä on varmistaa rakenteen kestävyys. Tässä auttavat paitsi laskentaohjelmistot, myös esteettinen silmä.

“Hyvältä näyttävä rakenne on yleensä myös rakenteellisesti kestävä”, Gordin kertoo.

Pelkistäminen on hyve siltasuunnittelussa.

“Tutkittavat asiat voivat olla monimutkaisia, mutta lopputulos on yleensä aika yksinkertainen”.

 Petja Partanen

Jätkäsaaren alueen arkkitehti Teo Tammivuori Helsingin kaupungilta on hänkin tyytyväinen suunnittelijoiden työhön. Tammivuori kuvaa siltasuunnitelmaa vähäleisen laadukkaaksi, suomalaiseksi käyttödesigniksi.

“Se ei tee itsestään numeroa, mutta kun yksityiskohtia katsoo, paljastuu että kaikki on mietitty”, Tammivuori pohtii.

Kesällä 2016 päivätyt siltaluonnokset olivat ulkonäöltään jo varsin lähellä lopullista suunnitelmaa, mutta suunnittelutyön työläin vaihe oli tuolloin vasta edessä. Muutama kuukausi sitten valmistuneet lopulliset piirustukset sisältävät hämmästyttävän määrän detaljeja. Kaiteisiin on upotettu ohjelmoitava led-valaistus, kaikki putket ja muu tekniikka on piilotettu sillan kannen alle ritilikön sisään, piiloon katseilta. Suunnittelua on vaatinut myös sillan eteläpään näköalatasanne, joka on hyvä näköalapaikka satamabongareille. Urakoitsijalle lähteneessä suunnitelmassa näkyy joka ainoa laatoituksen kuvio, puu ja pensas. Suunnitelmiin kuuluvat myös esimerkiksi design-penkit, yksityiskohtainen valaistussuunnittelu sekä kaukoputket merelle katseluun.

“Tätä suunnitelmaa veivattiin pitkään. Tasanteesta haluttiin vihreä, mutta hinnaltaan järkevä ja helppohoitoinen, ettei sen hoito vie kaupungin resursseja”, Verna Kaipainen kertoo.

Kustannuksia ja rakennettavuutta suunnittelijat joutuvat pohtimaan paljon. Eri vaihtoehdoista lasketaan aina kustannukset, ja lopulta tilaaja päättää, kannattaako hienouksista maksaa lisähintaa.

 Suomen ilmakuva Oy.

Rakentamisessa monta vaihetta

Maallikolle on yllätys, miten monivaiheinen prosessi sillan rakentaminen on. Ensin rakennetaan työsilta tai penger hiukan veden pinnan yläpuolelle. Se toimii alustana sillan kannen ja välitukien teräsbetonimuoteille.

“Muottirakennelmasta syntyy tavallaan toinen silta, jonka päälle valmistuu se lopullinen silta”, Gordin selvittää.

“Atlantinsillan perustamisolosuhteet ovat aikamoiset, täyttömaata ja sen alla savea”, Teo Tammivuori kertoo.

Kun rakennustyömaana on merestä vallattu vanha satama-alue, on perustusten suunnittelu haastavaa. Sillan ja ranta-alueiden geoteknisestä suunnittelusta ovat vastanneet WSP:n ja kilpailevan konsulttitoimisto Rambollin suunnittelijat yhdessä. Vanhaa merenpohjaa joudutaan ruoppaamaan metrikaupalla, ja jopa 30-metrisiä paaluja uppoaa maahan lukemattomia. Sillan terminaalin puoleinen pää ja rantarakenteet rakentuvat ison paalulaatan päälle.

Rakentajien avuksi Atlantinsillasta on laadittu myös 3D-tietomalli. Perinteisesti työmaalla on tehty töitä eri suunnittelijoiden toimittamien paperipiirustusten pohjalta. Kolmiulotteinen siltamalli kokoaa suunnitelmat yhteen, ja sitä voi tarkastella mistä suunnasta tahansa. Myös suunnittelun tarkkuus on parantunut tietotekniikan myötä. Suunnittelija piirtää 3D-malliin joka ainoan betoniraudan ja esijännitetyn sillan jänteen. Ennen 3D-mallinnusta hankalia kohtia jouduttiin usein ratkomaan työmaalla, jos suunnitelmakuvat puuttuivat.

“Nyt suunnittelija ei voi oikaista missään. Se on hyvä, sillä suunnitelman hankalimmat kohdat ovat juuri ne, missä työmaan raudoittaja tarvitsee eniten apua”, Gordin kertoo.

Atlantinsillassa tietomallille on erityisen paljon käyttöä, sillä sillassa ei juuri suoraa linjaa löydy. Aaltomainen kansi kaartuu niin pysty- kuin sivusuunnassa, ja sillan eri suuntiin kaareutuvien välitukien muoto on erittäin monimutkainen.

Atlantinsillan toteutus on edennyt onnellisten tähtien alla. Raitioliikenteen pitäisi näillä näkymin käynnistyä suunnitellusti toukokuussa 2021. Teo Tammivuori kertoo, että kaupunki sai ilahduttavan hyvät urakkatarjoukset, vaikka rakentajilla on kädet täynnä töitä. Vanhan viisauden mukaan hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

“Suunnitelma on loistava, mutta toteutus on se toinen puoli lopputuloksesta. Toivottavasti siitä tulee aivan yhtä korkeatasoinen.”

Atlantinsillan rakentaminen alkoi lokakuussa 2019, silta valmistuu toukokuussa 2021. Urakkahinta on 26 miljoonaa euroa. Atlantinsillan rakentaminen saa Euroopan Unionin tukea osana Länsisataman ja Tallinnan satamatoimintojen kehittämisen Twin-Port-hanketta.

Teksti: Petja Partanen
Teksti on alunperin julkaistu Ruoholahden Sanomissa 11/2019.