Puurakentaminen yleistyy, ja se on myös kaupungin tavoite

Uutta Helsinkiä
16. joulukuuta 2019
Puu- ja betonirakentamisen vertailukohteet Kuninkaantammessa

”Puu on materiaalina hiiltä sitova, ja koska Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035, on selvää, että puurakentaminen on osa tätä tavoitetta”, toteaa apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Helsinki haluaakin edistää puurakentamista monin eri tavoin.

”Itse ajattelen, että meidän kannattaa harkita selvän prosentuaalisen tavoitteen asettamista puukerrostaloille ja puurakentamiselle, kun Helsingin rakentamista ja maankäyttöä seuraavan kerran linjataan.”

Sinnemäki muistuttaa, että rakennusten energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät. Helsinki käyttää tiukempaa normia kuin valtakunnallisesti on voimassa. Kun käytön aikainen energia vähenee, materiaalin rooli korostuu.

Puukerrostalo Viikissä

Puukerrostalot yleistyvät Helsingissä, ja puurakentaminen on mukana myös kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa.

Kaupungin omassa asuntotuotannossa puu on ollut mukana 1990-luvulta saakka. Vielä tuolloin puurakentaminen oli melko vähäistä, sillä markkinoilla ei ollut järjestelmätoimittajia ja kerrostalot tehtiin pitkästä tavarasta.

Asuntotuotantopäällikkö Seidi Kivisyrjä kaupungilta kertoo, että sittemmin markkinoille on tullut alan osaajia mutta kehittämistä on edelleen. Ollaan vielä kaukana siitä, että puukerrostalot olisivat kaupunkikuvassa tavanomaisia.

”Tulevina vuosina meille on omana tuotantona tulossa tuplasti enemmän puukerrostaloja kuin mitä tähän mennessä on tehty yhteensä.”

Tähän mennessä näitä on rakennettu 450 asunnon verran, toisin sanoen lähivuosina on tulossa puukerrostaloihin noin 900 uutta asuntoa lisää.

Jokainen tähänastisista hankkeista on ollut omanlaisensa, sillä jokaisella puutoimittajalla on oma järjestelmänsä. Rakennuttaja-arkkitehti Timo Karhu kaupungilta sanoo, että standardoidut ratkaisut puuttuvat markkinoilta ainakin toistaiseksi.

Kuluneen vuosikymmenen aikana kaupunki on tilannut kaikki puurakenteiset kohteet niin sanottuina SR- eli suunnittele ja rakenna -urakkana.

Suunnitteluvastuu jää tuolloin urakoitsijalle, jolla yleensä on kumppanina teollisuudenedustaja. Tällöin kokonaisuutta on helpompi hallita.

Kaupungin rakennuttamia puukerrostaloja on muun muassa Pukinmäen Eskolantiellä, jonne valmistui kesäkuussa 2015 neljä viisikerroksista kerrostaloa. Niistä kaksi kuuluu Hekalle ja kaksi Helsingin kaupungin asumisoikeusyhtiölle.

Kaupunki pyrkii tarjoamaan mahdollisuuksia puurakentamiselle. Vastikään urakoitsijoille tarjottiin tähän mahdollisuutta Myllypurossa, mutta tarjouspyynnössä saatiin vesiperä. Kukaan ei tarjoutunut puu-urakkaan.

”Markkinat kehittyvät vähitellen. Tarjoamme tällaisia mahdollisuuksia tulevaisuudessakin”, Kivisyrjä mainitsee.

Kivisyrjä ja Karhu pohtivat, että puukerrostalon suunnittelussa vaaditaan erilaista osaamista kuin kivi- ja betonirakentamisessa.

Toisaalta hyviä puurakentamisen esimerkkejä on tulossa esimerkiksi Kuninkaantammeen. Myös Koskelan seniorikeskus valmistuu puurakenteisena.

Kaupungin asuntotuotanto suunnittelee puukerrostalon rakennuttamista Pohjois-Pasilan Postipuistoon. Kaava ei tosin puuta edellytä.

Puukerrostalon rakennustyömaa Honkasuolla

Uusia keinoja edistää puurakentamista

Puurakentamista pyritään edistämään myös uusin keinoin. Timo Karhu kertoo, että kaupunki on tutkinut maankäytön tehostamista siten, että olemassa olevia kerrostaloja korotettaisiin puurakentamisella.

”Olemme selvittäneet tällaista mahdollisuutta osana hiilineutraaliustavoitetta. Selvitämme samalla, kuinka paljon korottavan puurakentamisen hiilijälki eroaa verrattuna vanhan rakennuksen purkamiseen ja uudelleen rakentamiseen.”

Helsingin kaupungin asunnoilla (Heka) on kaksi kohdetta Malmilla, joissa peruskorjauksen yhteydessä voisi olla mahdollisuus korottaa rakennuksia puuosalla.

Kivisyrjä ja Karhu kertovat, että Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelma vaikuttaa heidän työhönsä monin eri tavoin. Puurakentaminen on kirjattu ohjelmaan yhtenä muiden joukossa.

Toimenpideohjelmassa on selkeät energiatehokkuustavoitteet rakennuksille, jotka ovat suoraan kaupungin hallinnassa. Kaupunki on lisäksi liittynyt World Green Building -yhteistyöverkoston nollahiilirakennussitoumukseen. Siinä kaupungit ja yritykset sitoutuvat saavuttamaan hiilineutraaliuden omassa rakennuskannassaan kiinteistöjen energiankäytön hiilidioksidipäästöissä vuoteen 2030 mennessä.

Kaupungin omissa rakennuksissa pyritään vähentämään energiankulutusta monin eri tavoin. Maalämmön ja muun uusiutuvan energian osuutta lisätään, samoin lämmön talteenottoa.

Parhaillaan pohditaan myös, kuinka energiatehokkuutta ja hiilineutraaliuden tavoitetta olisi mahdollista parantaa muissa kuin kaupungin omistamissa rakennuksissa.

Yksi tapa on tavata markkinoiden edustajia säännöllisesti ja kertoa kaupungin tavoitteista ja tulevista kilpailutuksista.

Yksityiskohta puukerrostalosta

Asenteet puurakentamisen tiellä

Rakennusliike Reponen on rakentanut ja on rakentamassa Helsinkiin lisää puukerrostaloja. Reponen on mukana muun muassa Kehittyvä kerrostalo -ohjelman hankkeessa, jossa vertaillaan puurunkoisen ja betonirunkoisen asuinkerrostalon eroja Kuninkaantammessa.

Toimitusjohtaja Mika Airakselan mielestä puukerrostalojen rakentamista hidastavat erityisesti vanhoilliset asenteet.

Rakennuskonserni Siklan konsernijohtaja Janne Nieminen on Airakselan kanssa samoilla linjoilla.  Betonirakentamisella on vahva jalansija suomalaisessa kerrostalorakentamisessa, siinä kaikki on tuttua ja turvallista. Toisaalta suunnitteluosaaminen erityisesti palo- ja äänitekniikassa on vielä vähäistä.

”Koska suunnitteluosaaminen on vähäistä, suunnitteluratkaisutkaan eivät ole vakioituja. Tästä tulee haasteita työmaatoteutuksiin.”

Siklatilat toteuttaa Oulunkylän Tulevaisuuden puukerrostalo -hankkeessa kolme erilaista puukerrostaloa, jotka ovat rankarakenteinen, hybridirakenteinen (kantava runko betonia, vaippa puuta) ja massiivipuurunkoinen. Näitä vertaillaan suunnittelun, rakentamisen ja asumisen aikana.

”Arkkitehtisuunnittelu on aloitettu. Tavoitteena on selvittää puukerrostalorakentamisen ja -asumisen sosiaaliset, tekniset ja taloudelliset vetovoimatekijät sekä liiketaloudellisesti paras tapa lisätä puukerrostalojen rakentamista.”

Airaksela huomauttaa, että puukerrostalo maksaa jonkun verran enemmän kuin betoninen. Hänen mielestään nyt kannattaisi miettiä, olemmeko valmiita muuttamaan puheet vähähiilisyydestä teoksi ja minkä verran siitä valmiita maksamaan. Hän huomauttaa, että kun puusta rakennetaan lisää, siihen saadaan rutiinia ja hinta alemmas.

Puun ja betonin hiilijalanjäljen ero korostuu Airakselan mukaan jatkossa.  Suurin osa rakennuksen päästöistä syntyy käytön aikana. Mitä hiilineutraalimpaa energiaa kaupungin energialaitos Helen alkaa toimittaa, sitä vähäisemmäksi käytön aikaiset päästöt tulevat. Ja tuolloin puun ja betonin ero korostuu entisestään.

Kaupungin rakennuttajien tavoin myös Airaksela nostaa puurakentamisen esimerkkialueeksi Kuninkaantammen, jonne Reponen on jo rakentanut puukerrostaloja ja jatkaa rakentamalla koko korttelin kokoisen kerrostalon.

Siklan Niemisen mielestä asenteet puurakentamiseen ovat menossa parempaan suuntaan.

”Työ on vielä kesken. Kaikki uudet puukerrostaloaloitukset lisäävät uskoa siihen, että puukerrostalo on aidosti betonikerrostalon vaihtoehto.”

Nieminen sanoo, että puurakentaminen on nyt hyvin esillä ympäri Suomea. Vahvimmin siitä puhutaan ja parhaiten siihen suhtaudutaan Uudellamaalla.

Airakselan mielestä Kehittyvä kerrostalo -ohjelma on kunnianhimoinen.

”Helsinki on edelläkävijä. Tänne rakennetaan puusta ja täällä on koehankkeita. Meidänkin tekemät talot ovat herättäneet huomiota maailmalle.”

Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat: Anders Portman, Pertti Nisonen, Simo Karisalo