Malmin lentokentän alueen esirakentamisessa haetaan vähäpäästöisempiä ratkaisuja

Malmin lentokentän alue
12. helmikuuta 2020
Ilmakuva Malmin lentokentän alueesta

Malmin lentokentän alueelle rakentuu seuraavien vuosikymmenten aikana 25 000 asukkaan ja 2000 työpaikan kaupunginosa.

Ennen varsinaista rakentamista alueella tehdään esirakentamista, eli luodaan ja parannetaan rakentamisedellytyksiä. Esirakentamiseen kuuluu esimerkiksi maaston muotoilu kaivamalla, louhimalla ja täyttämällä, maapohjan vahvistaminen ja keventäminen, pilaantuneiden maiden puhdistaminen, rakenteiden purkaminen sekä johtosiirrot. Malmin lentokentän alueella esirakentamisen ensisijainen tavoite on estää haitalliset käytön aikaiset painumat. 

Malmin lentokentän alueelle on tehty esirakentamisen alustava hiilidioksidin päästölaskenta, joka noudattaa eurooppalaisia kestävää rakentamista koskevia standardeja. Päästölaskelma perustuu vuonna 2017 laadittuun alustavaan esirakentamissuunnitelmaan. Laskelma on tehty nykyisin esirakentamisessa yleisesti käytettävin materiaalein ja pohjarakennus- ja pohjanvahvistusratkaisuin. Näin laskettuna esira-kentamisen päästöiksi aikavälillä 2020-2050 saadaan 340 milj. CO2-kg.

Laskelman perusteella päästölähteistä merkittävin on syvästabiloinnin sideaineen valmistus, jonka osuudeksi päästöistä on arvioitu n. 95 %. Sideaineeksi laskelmassa on oletettu kalkin ja sementin seos, jota on käytetty Suomessa syvästabiloinnissa 1980-luvulta saakka. Syvästabiloinnissa lujitetaan savikerrosta siten, että se ei painu haitallisesti käytön aikana. Muita laskelmassa huomioituja päästölähteitä ovat teräsbetonipaalut, paalulaatta, massanvaihto, kaivut ja täytöt. 

Helsingin kaupunkistrategiassa 2017-2021 tavoitteeksi on asetettu hiilineutraali Helsinki vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että päästöjä on vähennettävä paljon ja nopeasti. Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä voidaan vaikuttaa merkittävästi esirakentamisen päästöihin, myös Malmin kohdalla. 

Malmin lentokentän alueen esirakentamisessa on tavoitteena toteuttaa vaihtoehtoisia ratkaisuja, joilla hiilipäästöt voivat jäädä jopa alle kolmannekseen edellä esitetystä. Teräs- ja sideaineteollisuuden sekä työkoneiden tekninen kehitys tulee tulevaisuudessa vähentämään hiilipäästöjä. Myös hyvinkin perinteisellä menetelmällä, eli puupaaluilla, voidaan toteuttaa hiiltä sitovaa esirakentamista. Alueella on mahdollista vaikuttaa oleellisesti esirakentamisen päästöihin ja muihin rakentamisen haittavaikutuksiin suunnittelulla, valinnoilla ja seurannalla. Esirakentamisen päästöjä voidaan huomattavasti vähentää käyttämällä syvästabiloinnissa vähäpäästöisiä uusiomateriaalipohjaisia sideaineita perinteisen sementin ja kalkin sijaan sekä välttämällä syvästabiloinnin käyttämistä siellä, missä esim. esikuormitus on riittävä toimenpide käytönaikaisten painumien hallitsemiseksi.  

Selvitysalueen maaperä on suurelta osin savea ja liejusavea. Tämän hetkisen käsityksen mukaan pilaantuneisuutta esiintyisi noin yhdellä prosentilla aluetta. Maaperän pilaantuneisuutta on todettu neljällä alueella, joissa pilaantuneisuus rajoittuu 1-2 metrin syvyyteen, joten sen puhdistaminen on melko helppoa. Öljypilaantumia on voinut levitä suojeltujen rakennusten alle, mikä on selvitettävä yksityiskohtaisemmilla tutkimuksilla. Muualla lentokentän alueella on haitta-aineita vain yksittäisissä hajapisteissä.
 

Esirakentamisen päästöt -raportti: 
https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2020_kaava/4844_1_esirakentamisen_paastolaskelma.pdf

Tietoa Malmin lentokentän alueesta kaupungin verkkosivuilla:
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/malminlentokentanalue

Lisätiedot:

Mikko Suominen, projektinjohtaja
Helsingin kaupunkiympäristön toimiala
09 310 39232

Kalle Rantala, geotekninen asiantuntija
Helsingin kaupunkiympäristön toimiala
09 310 37819