Lisää tekemistä merelle, rannoille ja saariin

Uutta Helsinkiä
04. maaliskuuta 2020
Pääkaupunkiseudulla on pitkä upea ranta ja saaristo, joiden kestäviä mahdollisuuksia kaupunki kutsuu kehittämään yhdessä. Yksi konkreettinen esimerkki yhteistyön edistämisestä oli Helsingin kaupungin yhdessä Espoon kanssa järjestämä Meriseminaari.

Kuvassa: Merellisen strategian projektipäällikkö Minttu Perttula korostaa yhteisön merkitystä merellisyyden kehittämisessä. Monipuolisia asukkaiden ja matkailijoiden palveluja varten tarvitaan hyvin moninainen joukko toteuttajia.

Pääkaupunkiseudulla on pitkä upea ranta ja saaristo, joiden kestäviä mahdollisuuksia kaupunki kutsuu kehittämään yhdessä. Yksi konkreettinen esimerkki yhteistyön edistämisestä oli Helsingin kaupungin yhdessä Espoon kanssa järjestämä Meriseminaari. Seminaarin tarkoitus oli laajentaa näkemystä siitä, mitä kaikkea merellinen kehittäminen tarkoittaa.

– Merellisellä kehittämisellä tarkoitetaan usein vain suojelua tai virkistyskäyttöä perinteisimmillään. Haluamme laajentaa näkökulmaa ja tuoda esille uudentyyppistä vesiurheilua, ranta-alueiden kunnianhimoisia arkkitehtonisia ratkaisuja ja taidebiennaalin kaltaisia suurtapahtumia, sanoo Helsingin merellisen strategian projektipäällikkö Minttu Perttula.

– Ilmastokestävyys on luonnollisesti näissä kaikissa mukana.

Hän huomauttaa, että merellä kukaan ei ole yksin -slogan on kulunut mutta tosi. Merellisyyden ympäristöystävällistä ja kestävää hyödyntämistä on kenenkään mahdotonta tehdä yksin.

Lähimatkailusta ennustetaan nousevaa suurta trendiä jo ilmastosyistä. Pääkaupunkiseudulla on nyt hyvä tilaisuus näyttää, että asukkaiden ei tarvitse matkustaa muualle päästäkseen nauttimaan monipuolisesti merestä.

Toisaalta muualta tuleville matkailijoille voidaan kertoa turvallisuudesta ja ekologisuudesta.

Seminaari juhlisti osaltaan myös kaupungin merellisen strategian etenemistä. Sen toimenpiteet ovat edenneet ripeästi, ja tulevan kesän Helsinki biennaali 2020 -taidetapahtuma toimii sen merkkipaaluna.

 Ilkka Ranta-aho)

Espoon Miikka Valo, Helsingin Mia Marttiini, Skipperin Tuomas Kataila ja Espoon Lennart Pettersson pohtivat yhdessä lähimatkailun mahdollisuuksia. Valo muistuttaa, että vuoteen 2025 mennessä matkailuun syntyy Suomessa 40 000 uutta työpaikkaa.

Tieto mahdollisuuksista helpommin saataville

Mia Marttiini kertoo, että merellisyyden hyödyntämiseen on korkea kynnys, koska palvelujen tarjonnasta ei saa tarpeeksi tietoa.

Marttiini toimii merellisen Helsingin yritysekosysteemi Ahdin projektipäällikkönä. Ahdin idea on saada kysyntä ja tarjonta kohtaamaan. Merellisten palvelujen varaamista varten kehitetään verkkoon yhteistä tietokantaa, johon kootaan veneilyalan yritysten, venekerhojen ja muiden alan toimijoiden palveluiden tiedot.

Kaupunkilaiset ja matkailijat pääsevät toisin sanoen veneilemään ilman omaa venettä, kun taas esimerkiksi veneen omistajat voivat ulkoistaa veneen ylläpidon ja kunnostukset alan yrittäjille. Uusien palvelun tarjoajien on yhä helpompi tulla markkinoille yhteisen digitaalisen alustan ansiosta.

Marttiini huomauttaa, että liikkumiseen ja majoittumiseen tarvitaan uudenlaisia muotoja. Kaikki eivät halua yöpyä teltassa. Esimerkiksi clamping eli luksustelttailu on yksi mahdollisuus.

Mutta myös clampingin mahdollisuuksista tarvitaan helposti löydettävää tietoa,

– Viime kesän pilotti osoitti, että Ahtia tarvitaan Helsingissä kovasti. Käyttäjäpalaute oli erittäin hyvä.

Marttiini kertoo, että pilotista päästään tuotantovaiheeseen ennen kesäkuussa alkavaa Helsinki biennaalia.

 Ilkka Ranta-aho)

Mia Marttini kertoo, että Ahti-hanke on aitoa jakamistaloutta.

300 000 vierailijaa Vallisaareen

Yksi tapahtuma kirittää saariston kehittämistä yli muiden. Helsinki Biennaali 2020 -taidetapahtuman koko kattaus julkistetaan tiistaina 10.3.2020. Projektipäällikkö Hanna-Mari Peltomäki HAMista kertoo, että kesäkuusta syyskuuhun kestävän tapahtuman kävijämäärän odotetaan nousevan 300 000:een.

Paikalle on tulossa runsaasti taidealan ammattilaisia, ja biennaali tekee vahvaa yhteistyötä museoiden ja gallerioiden kanssa.

Saaristo kerää tapahtuman ansiosta runsaasti huomiota, ja varsinainen tapahtumapaikka Vallisaari on jo nimetty yhdeksi tapahtuman suurimmista taideteoksista.

Peltomäki on hyvillään hienosti toimineesta yhteistyöstä Vallisaaren omistajan Metsähallituksen sekä yrittäjien kanssa.

Hän huomauttaa, että yrittäjyys saaristossa vaatii omanlaistaan ammattitaitoa. Biennaalin aikaan tulee erityisen isoja ruuhkahuippuja, joihin varautuminen on oma taitolajinsa.

– Tarkoituksemme on kehittää kumppanuuksia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. On tärkeää, että tietoisuus mahdollisuuksista leviää.

Kaupunki kerää tapahtuman jälkeen yrittäjiltä palautetta. Se haluaa tietää konkreettisesti, mitä tapahtuma on saanut aikaan koko saaristossa – myös euroissa.

 Ilkka Ranta-aho)

Lautat lähtevät Vallisaaressa ensi kesänä järjestettävään Helsinki Biennaaliin kauppatorin Lyypekin laiturilta, jonne tulee paviljonki, kertoo Hanna-Mari Peltomäki.

Uusia kilpailutuksia tulossa

Myös saaristovesiliikenne kehittyy. Helsingin elinkeino-osaston yrityspalvelut-yksikön päällikkö Ulla Tapaninen kertoo, että vähäpäästöisyys tulee autoliikenteen lisäksi vesiliikenteeseen. Energiamuodot muuttuvat, ja sähkön käyttö yleistyy etenkin lyhyillä matkoilla.

Kaupunki pohtii myös eri liikennöintimalleja. Suomenlinnaan kulkee tuttu HSL:n linja, mikä sopii hyvin vilkkaalle huvi- ja tarvereitille.

Suunnitteilla on parhaillaan kolme lyhyttä yksityisen toimijan linjaa sekä yksi kaupungin oma keskustan ja Kruunuvuorenrannan välille.

Tapaninen sanoo, että ekologisuus nousee kilpailutuksissa yhä tärkeämmäksi. Hiilineutraaliustavoitteet ovat yhä tärkeämmät nykykaluston väistyessä liikenteestä.

Tapaninen vertaa, että kaupunki toimii tanssilattiana ja orkesterina, mutta tanssijat ovat yksityisiä yrityksiä.

– Meille on tärkeää tietää kumppaneiden ajatuksia ja toiveita. Me tuemme ja esimerkiksi ympäristöasioissa jonkun verran tuupimme eteenpäin.

 Ilkka Ranta-aho

Majamajan Tuomas Autio sekä kaupungin Hanna-Mari Peltomäki, Ulla Tapaninen ja Minttu Perttula pohtivat, millaisia signaaleja mereltä kuuluu.

Kumppanit mukana suunnittelussa ja toteutuksissa

Meriseminaarissa kuultiin myös yritysten puheenvuoroja. Nomajin maisema-arkkitehti Anni Järvitalo on perehtynyt erityisesti rantaviivaan, johon vaikuttaa nouseva merenpinta ja lisääntyvät tulvat. Hän on suunnitellut muun muassa kelluvia rantareittejä.

 Ilkka Ranta-aho)

Anni Järvitalo näyttää esimerkin kelluvasta kävelysillasta, jonka avulla tulviva rantavyöhyke säily kulkukelpoisena.

Avanto Arkkitehtien Anu Puustinen kertoo, että toimiston suunnittelemaan Taivallahden poukaman kylpylään Etu-Töölössä on tulossa julkisia tiloja. Myös rantaviiva jää vapaaseen käyttöön.

Vesiurheilukeskus Laguuni puolestaan alkaa toimia Keilaniemen lisäksi Helsingissä.

Vuorilahdenniemelle Laajasaloon on rakenteilla Majamajan ekokyläpilotti, johon kuuluu viisi miniekotaloa.

Ilman venettä merelle pääsee helposti Skipperin mobiilisovelluksen avulla. Kuukausimaksulla voi olla merellä vaikka koko kesäloman ja tutustua omin päin Helsingin seudun saaristoon. 

 Ilkka Ranta-aho)

Avanto Arkkitehtien Anu Puustinen, Nomajin Anni Järvitalo, Laguunin Juuso Tilaeus ja Helsingin kaupungin arkkitehti Meri Louekari paneutuvat ilmastonkestävään Rantaraittiin.

 Ilkka Ranta-aho)

Hanasaaressa järjestetyn Meriseminaarin tarkoitus oli herättää näkemään merellisyyden monipuolisuus mutta tärkeää oli myös päästä keskustelemaan ja verkostoitumaan. Aktiiviseen aamupäivään mahtui tämä kaikki.

Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat: Ilkka Ranta-aho

Lisätietoja

Helsingin kaupungin merellinen strategia antaa saariston ja ranta-alueiden tarjonnan ja vetovoiman kehittämiselle suuntaviivat vuoteen 2030 asti. Tavoitteena on parantaa merellisiä palveluja ja kohteiden saavutettavuutta, edistää merellisiä tapahtumia sekä jatkaa lähisaariston avaamista virkistyskäyttöön. Merkittävin uusi avaus on saaristoon toteutettava kansainvälisen nykytaiteen Helsinki Biennaali, joka järjestetään ensimmäisen kerran vuonna 2020. Biennaalin odotetaan tuovan kaupunkiin noin 300 000 uutta merellisten palvelujen käyttäjää.

Helsingin merellinen strategia