Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa toteutetaan lapsiperheiden käytännön unelmia 

Uutta Helsinkiä
19. maaliskuuta 2020
A-Kruunun Kehittyvä kerrostalo -hanke Urbaanit lapsiperheet Fregatti Dygdenin kuja 4:ssä. Kuvalähde: A-Kruunu.

Lapsiperheiden halu asua keskustassa on kansainvälinen ilmiö, joka yleistyi myös Helsingissä pian maailman metropolien jälkeen. 

– Ehkä yllättävää Helsingissä on ollut se, että pariskunnat jäävät keskustaan pienten lasten kanssa, vaikkei tilaa olisi järin paljon. Sijainti kompensoi siis jonkin verran neliömäärä.

Näin kommentoi Aalto-yliopiston tutkijatohtori Johanna Lilius, joka on tutkinut lapsiperheiden asumista muun muassa Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelman hanketta varten. 

Kaupungin keskusta on muuttunut, mikä Liliuksen mielestä ainakin osaltaan selittää lapsiperheiden viihtymistä. Kymmenen viime vuoden aikana kahvila- ja ravintolatarjonta on kasvanut ja monipuolistunut. Perhetapahtumia on paljon esimerkiksi museoissa ja kirjastoissa. Kalliossa on jopa oma Skidit Festarit.

Lapsiperheiden ei tarvitse lähteä kauemmas yhteistä vapaa-aikaa viettämään, kun toiminta tuodaan kotikulmille.

– Lapsiperheitä haastatellessani on voimakkaasti noussut esille tarve palveluiden läheisyyteen ja toimivaan julkiseen liikenteeseen. Silloin oma auto ei ole välttämätön lapsiperheessäkään.   

Sujuvaa arkea korostetaan kaiken kaikkiaan. On tärkeää, että päiväkoti ja koulu ovat kohtuullisen lähellä eikä lapsia tarvitse muutoinkaan kuskata pitkiä matkoja.
Tiiviisti asuvat arvostavat myös sisäpihoja ja leikkipuistoja. 

– Ne ovat tosi tärkeitä kohtaamispaikkoja, joissa vanhemmat voivat tutustua toisiinsa. Helsingissä perheet ovat melko tyytyväisiä olemassa olevaan leikkipuistoverkostoon.

 A-Kruunu.

Sama tila, monta käyttötarkoitusta

Kaupunkikeskustoissa ja niiden liepeillä asuvat lapsiperheet eivät ole ryhmä, joka toivoo asumiseltaan täsmälleen samoja asioita. Onhan heidän taloudellinenkin tilanteensa erilainen: joillakin on varaa isoon omistusasuntoon kantakaupungissa, kun osa etsii vuokra-asuntoa. Mutta myös saman kerrostalon samanlaisiin asuntoihin muuttaneiden toiveet eroavat.

Lilius haastatteli Urbaanit lapsiperheet -selvitykseen Kalasatamaan ja Jätkäsaareen muuttaneita. Haastatteluissa selvisi muun muassa, että asuntojen pohjaratkaisu ei saisi ohjata liikaa tilankäyttöä. Perheet haluavat itse päättää esimerkiksi mikä on vanhempien makuuhuone. Jos siis makuuhuoneita on enemmän kuin yksi, tuplasängyn tulisi mahtua niistä jokaiseen.

– Myös alkovia käytetään eri tarkoituksiin. Joillakin se on työhuone tai kirjasto, kun osalle se toimii vierashuoneena tai kodinhoitohuoneena.

– Yhteistä eri perheille on, että kaikki neliöt käytetään tehokkaasti.

Lilius kuuli perheiltä kiitosta isoista kylpyhuoneista, joita tehoneliöitä suunniteltaessa saatettaisiin pitää hukkatilana. Vanhoista kerrostaloista uusiin muuttaneet kiittivät myös tilavia hissejä ja eteisiä, joihin mahtuu lastenvaunujen kanssa.

Paikkoja leikkiä ei ole koskaan liikaa. Niitä toivotaan lisää, samoin kuin eri-ikäisten huomioimista taloyhtiöiden pihoilla.

Myös Bonavan yksikönjohtaja Matti Kuronen tietää, kuinka erilaisia samalle alueelle ja samaan taloon muuttavien toiveet voivat olla. Bonava kehittää ja rakennuttaa asuntoja.

Hänen mieleensä tulee muun muassa kerrostalo, jonka yksi huoneisto haluttiin pikimustaksi. Siihen muutti tyytyväinen goottipariskunta lapsiperheiden ja ikääntyneiden pariskuntien keskelle.

 A-Kruunu.

Uusia kokeiluja tarvitaan

Liliuksen mielestä kaupungin Kehittyvä kerrostalo on tärkeä ohjelma, sillä se antaa mahdollisuuden tutkia asumista melko yksityiskohtaisesti sekä päästää kokeilemaan ja arvioimaan, mikä toimii ja mikä ei.

– Tyypillisesti arkkitehdit saavat vähän palautetta. Palaute on kuitenkin tärkeää tulevia suunnitelmia varten, Lilius huomauttaa.

Myös A-Kruunun toimitusjohtaja Jari Mäkimattila kehuu Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa. A-Kruunu rakennuttaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja pääasiassa pääkaupunkiseudulla.

Mäkimattilan mielestä Kehittyvä kerrostalo -ohjelman ansiosta asuntotuotantoa voi miettiä uusilla tavoilla. Ohjelmaan kuuluvassa Urbaanit lapsiperheet -selvityksessä nousi esille ajatuksia, joita otetaan huomioon tekeillä olevissa ja tulevissa kohteissa. Siinä selvisivät myös suuntaviivat, joita toteutettiin Kalasataman Sompasaaren asuinvuokrakerrostalossa. A-Kruunu teetti Urbaanit lapsiperheet -selvityksen Liliuksella ja INAROn arkkitehdeillä. 

– Koehankkeet ovat tärkeitä, sillä normaalissa rakentamisessa kokeiluun ei tehokkaan rakennustahdin takia ole mahdollisuutta. Tehdään samalla tavalla kuin aiemmin, koska se on turvallista. 

Myös Bonavan Kuronen kiittää Kehittyvää kerrostalo -ohjelmaa uusien ideoiden synnyttämisestä. Hän toivoo, että ideoita ja niistä syntyviä kokeiluja voidaan jatkojalostaa yhdessä yhä pidemmälle.

Bonavan hanke ohjelmassa ovat kerrospihatalot. Asukkaat muuttivat Haagan Huviloiden uusiin koteihin viime lokakuussa.

Kerrospihatalojen uutena jujuna on, että asuntoihin mennään sisään oman kerrospihan kautta huolimatta siitä, missä kerroksessa asutaan. Kookas pihatila on katettu, ja siellä voi tehdä mitä pihoilla muutoinkin: leikkiä, ruokailla, kuivattaa pyykkiä tai vaikka rassata fillaria. 

Jotakin kerrospihatalojen suosiosta kertoo kiinnostus etukäteen. Yli 4 000 ihmistä jätti Bonavalle yhteystietonsa lisäinfoa varten. Asuntoja kohteessa on yhteensä 32, ja ne päätyivät lopulta Hitas-arvonnan voittajille.    

100 000 muuttoa vuodessa

Asunto-ohjelmapäällikkö Mari Randell kaupungilta kertoo, että Helsingissä pyörii varsinainen asumisen mylly: Helsinkiin muuttaa vuosittain 40 000 ja täältä pois 30 000 ihmistä. Lisäksi vuosittain noin 100 000 ihmistä muuttaa asunnosta toiseen.

Elämäntilanne määrittää neliöiden tarvetta. Kallio on tunnettu pienistä asunnoistaan, mutta uusilla alueilla Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa on pyritty siihen, että ihmiset voisivat muuttaa erikokoisiin asuntoihin saman tutun alueen sisällä.

Helsingin haaste on erityisesti kantakaupunki, jossa neliöhinnat ovat kovat. Lapsiperheitä eivät houkuttele myöskään hissittömät ahtaat tilat.Kerrostaloja rakennettiin pitkään melko samalla mallilla: esimerkiksi lapsiperheille tärkeät varastotilat ovat perinteisesti olleet kellareissa. Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa totuttuja käytäntöjä on pantu uusiksi. Varastotilaa vaikkapa rattaita varten on saatu katutasoon ja porraskäytävistä kookkaita.

– Olemme houkutelleet rakennusalaa miettimään uusia ratkaisuja ja myös kokeilemaan niitä, Randell kertoo.

Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa on pohdittu muun muassa, mitä perhe tarvitsee lasten ollessa pieniä tai teini-iässä. Millaisia omia soppeja kerrostaloasunnossa voisi olla?

Tarkoitus on rakentaa asuntoja, joihin tavallisilla ihmisillä on varaa.

– Meidän tavoitteemme on, että täältä kykenee ostamaan omilla rahoilla ilman perintöjä asunnon. Rakennamme asumisenpolkuja siten, että omistusasuntoon pääsee kiinni vaikka asumisoikeus- tai HItas-asumisen kautta.

– Oma asunto ei kuitenkaan ole mikään itseisarvo, vaikka se onkin suomalaisille tyypillinen asumisen muoto, Randell huomauttaa.

Mitä arvelet, viihtyvätkö lapsiperheet tulevaisuudessakin kaupungissa vai suuntaavatko kauemmas isoille tonteille?

Randell pohtii, että asumisella on aaltonsa. Omakotiasujiakin muistetaan, sillä Helsinkiin rakennetaan vuosittain useita satoja pientaloja. 

– Kaupungissa eletään nyt murrostilannetta, sillä omakotitaloissa asuu paljon ikäihmisiä, jotka ovat jääneet samaan asuntoon lasten muutettua pois. Heitäkin varten on suunniteltava vaihtoehtoja siihen vaiheeseen, kun talon ylläpitäminen käy liian raskaaksi.

Omakoti- tai rivitaloihin muuttavissa lapsiperheissä on näkyvissä trendi, jossa ihmiset ulkoistavat ylläpitotöitä ja kilpailuttavat palveluja yhdessä.

 A-Kruunu.

Oikean arjen unelmia

A-Kruunun Mäkimattila on hyvillään, että Kehittyvä kerrostalo -ohjelma ottaa lapsiperheet tilatarpeineen hyvin huomioon – kun yhteen aikaan pääkaupunkiseudulla rakennettiin erityisesti pieniä asuntoja.

Hän pohtii, että 200 neliön perheasunnon suunnitteleminen olisi paljon helpompaa kuin 80 neliön. Pääkaupunkiseudulla neliöt ovat kuitenkin niin kalliita, että asuminen on mahdutettava suhteellisen pieneen tilaan.

– Hankkeemme ovat realistisia ja kohtuuhintaisia. Asukkaat ymmärtävät, että asunnot ovat pinta-alaltaan napakoita eivätkä mitään amerikkalaisia unelmia.

Kalasataman Kehittyvä kerrostalo -kohteessa Fregatti Dygdenin kujalla päästiin kokeilemaan uudenlaisia asuntotyyppejä. Mukana on muun muassa kaksikerroksisia asuntoja, eräänlaisia pientaloja kerrostalossa. Osassa näistä asunnoista on parvi, osa taas on oikeasti kaksikerroksisia, mutta niissä toinen kerros on pinta-alaltaan toista pienempi.

Vaikkei keskellä hulppeankokoista amerikkalaista unelmaa ehkä eletäkään, mukana on käytännön unelmia. Kuten porrashuone kuraeteisineen, jossa voi huuhdella lasten kumisaappaat ja kurahaalarit. 

Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat: A-Kruunun Kehittyvä kerrostalo -hanke Urbaanit lapsiperheet Fregatti Dygdenin kuja 4:ssä. Kuvalähde: A-Kruunu.

Lisätietoa Kehittyvä kerrostalo -ohjelmasta