Älyristeyksillä satamaruuhkien kimppuun

Jätkäsaari
08. toukokuuta 2020
Aalto-yliopiston älyliikenteen tutkijat aikovat tehdä Jätkäsaari Mobility Labin tutkimushankkeessa jotain ainutlaatuista.

Startup-yritys Convecs Oy rakentaa parhaillaan säänkestävää laatikkoa täynnä elektroniikkaa. Sen tutka ja kamera valvovat liikennevaloristeystä, tietokoneen konenäkö purkaa datan tietokoneiden ymmärtämään muotoon ja 4G-modeemi lähettää tiedon Aallon tutkijoiden käyttöön.

“Ideana on luoda reaaliaikainen tilannekuva liikenteestä”, kertoo Aallon tutkijatohtori Iisakki Kosonen.

Järjestelmä tunnistaa kuvasta autot, pyöräilijät ja kävelijät, ja tulkitsee jokaisen liikkujan suunnan, kaistan ja nopeuden.

Kun koko tutkimusympäristö on pystyssä, se kattaa Jätkäsaaren ruuhkaisimmat liikennevaloristeykset Tyynenmerenkadulta aina Länsiväylälle.

“Se antaa hyvät edellytykset optimoida risteysten liikennevalojen toimintaa”, Kosonen kertoo.

Nykyiset liikennevalojen ohjauslogiikat on kehitetty vuosikymmeniä sitten, ja niiden suorituskyky on jo viritetty Helsingissä äärimmilleen. Aallon tutkijat selvittävät, voisiko liikennevalojen ohjauksen rakentaa aivan uudella tavalla. Aluksi he luovat risteyksistä tulevan tiedon perusteella reaaliaikaisen simulaation vallitsevasta liikennetilanteesta. Sitten päästetään uudenlaiset optimointialgoritmit ja tekoäly ohjaamaan liikennevalojen toimintaa.

Uudenlaisella ohjauslogiikalla on huomattavasti nykyisiä kaavamaisia liikennevalo-ohjauksia paremmat edellytykset käsitellä erilaisia liikennetilanteita.

“Älyristeys voi tunnistaa erilaisia tilanteita ja päätellä miten niissä kannattaa toimia. Jos vaihtoehtona on pysäyttää viisi rekkaa tai yksi raitiovaunu, kannattaa päästöjen minimoimiseksi pysäyttää se raitiovaunu”, Kosonen kertoo esimerkkinä.

Tutkijat mittaavat valo-ohjauksen suorituskykyä sen aiheuttamilla viivytyksillä ja pysähdysten määrillä. Tehdyt simulaatiot ovat rohkaisevia: uudenlaisella monitavoiteoptimoinnilla on saatu aikaan jopa 20 prosentin suorituskykyparannuksia.

Pika-apua Jätkäsaaren ruuhkiin ei hankkeesta kuitenkaan ole luvassa. Tutkijat tekevät kokeilujaan virtuaaliympäristössä. Jos tulokset näyttävät hyviltä, tarvitaan vielä kaupallistaja, joka paketoisi järjestelmän myytäväksi tuotteeksi. Hankkeen tavoiteaikataulu on, että älyboksit ovat paikallaan vuoden loppuun mennessä.

Teksti: Petja Partanen

Artikkeli on alun perin julkaistu Jätkäsaari-Ruoholahti -lehdessä 7.5.2020.