Malmin entisen lentokentän alueella on valmistunut luontoselvityksiä

Malmi
08. joulukuuta 2020
Niittykasvillisuutta Malmin entisellä lentokentällä. Kuva: Vesa Laitinen.
Helsinki on teettänyt kesällä 2020 Malmin entisen lentokentän kenttä- ja lähialueilla luontoselvityksiä, jotka ovat nyt valmistuneet. Kasvillisuus-, lahokaviosammal- ja lepakkoselvitykset kohdistuivat lentotoiminnan vuokra-alueen ulkopuolelle sekä alueille, jossa kaavoitus on ajankohtaista. Lisäksi aluetta koskevat liito-oravan levinneisyys- ja verkostoselvitykset ovat valmisteilla.

Helsinki on teettänyt kesällä 2020 Malmin entisen lentokentän kenttä- ja lähialueilla luontoselvityksiä, jotka ovat nyt valmistuneet. Kasvillisuus-, lahokaviosammal- ja lepakkoselvitykset kohdistuivat lentotoiminnan vuokra-alueen ulkopuolelle sekä alueille, jossa kaavoitus on ajankohtaista. Lisäksi aluetta koskevat liito-oravan levinneisyys- ja verkostoselvitykset ovat valmisteilla.

Lahokaviosammalselvitys

Lahokaviosammalselvityksen mukaan alueelta ei havaittu lahokaviosammaleen itiöpesäkkeitä. Itujyväsryhmiä havaittiin yhteensä 37 kasvupaikalta. Kaikilla kasvupaikoilla runsaudet olivat alhaisia (27 kasvupaikkaa alimmassa runsausluokassa 1, 10 kasvupaikkaa luokassa 2) eikä yksikään kasvusto sijoittunut ylimpään runsausluokkaan 3. Alueen merkitys lahokaviosammalen ja sen suotuisan suojelutason säilymiselle on todennäköisesti hyvin vähäinen ja elinympäristöjen laatu ainakin useimmilla kasvupaikoilla on lajin kannalta heikko. 

Linkki lahokaviosammalselvitykseen 2020

Lepakkoselvitys

Lepakkoselvityksen mukaan varsinaisia lisääntymisyhdyskuntia ei alueelta edelleenkään löydetty. Aiemmassa selvityksessä (Faunatica Oy, 2016) lepakoiden käyttämiksi oletettujen rakennusten ei myöskään todettu olevan lepakoiden käytössä, ja todennäköisesti niiden käyttö on aina ollut satunnaista. Sen sijaan löydettiin yksi uusi rakennus, jota muutamien pohjanlepakoiden ryhmä käyttää säännöllisesti päiväpiilonaan.

Aiemmin määritellyn lepakoiden ruokailualueen rajausta Lentoasemankortteleiden asemakaava-alueen osalta tarkistettiin ja alueen luokitus arvioitiin uudelleen ja laskettiin luokasta II luokkaan III. Aluetta käyttää vain yksi laji, pohjanlepakko, eikä sen yksilömäärä alueella ole merkittävä. 

Linkki lepakkoselvitykseen 2020

Kasvillisuusselvitys

Kasvillisuusselvityksessä selvitettiin alueiden ja kiinteistöjen kasvillisuus nykytilan dokumentoimiseksi sekä asemakaavatyön ja muun alueen kehittämisen lähtöaineistoksi. Tulosten perusteella alueen käyttöä voidaan suunnitella luontoarvot huomioiden ja myös arvioida asemakaavan muutosten vaikutuksia kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin. Selvityksen ulkopuolelle jäänyt entisen lentokentän vuokra-alueen (selvityksen osa-alue A) kasvillisuus selvitetään sitten kun se on mahdollista.

Selvityksessä todettiin, että kasvillisuudeltaan arvokkain selvitysalueen osista on itäisen kiitotien ympäristön niittyalue (selvityksen osa-alue B1), johon sijoittuu ketomaisia ja niittymäisiä luontotyyppejä. Muihin osa-alueisiin ei erityisiä kasvillisuuteen liittyviä luontoarvoja todettu lukuun ottamatta osa-alueen D2ii soistunutta kuviota.

Itäisen kiitotien ympäristön niittyalue määritettiin pääosin niin sanotuksi uusympäristöksi, joka on merkittävä kasvillisuuden ja kasviston osalta sekä monien eläinlajien elinympäristönä. Kaupungin tavoitteena on perustaa arvokkaiden niittyjen siemenpankki ja hyödyntää sitä uusien niittyjen perustamisessa. Siemenpankin avulla on mahdollista säilyttää alueen nykyinen arvokas kasvusto. 

Linkki kasvillisuusselvitykseen 2020

Liito-oravaselvitys

Liito-oravien esiintymistä selvitetään vuosittain Malmin entisen lentokentän ympäristössä. Aiemmin laaditut raportit ovat vuosilta 2016, 2018, 2019 ja ne löytyvät Helsingin karttapalvelusta. Vuonna 2020 tehdyn kartoituksen loppuraportti julkaistaan karttapalvelussa myöhemmin.

Tämän vuoden selvityksessä liito-oravan uusia ydinalueita tai pesäpuita ei löytynyt entisen lentokentän ympäriltä. Aikaisempina vuosina löydetyt esiintymät, eli lisääntymis- ja levähdysalueet, on huomioitu kaavoituksessa jättämällä ne viheralueille. Esimerkiksi Nallenrinteen asemakaavassa liito-oravahavainnot ja niihin liittyvät arvioinnit on kuvattu suunnitteluaineistossa ja liito-oraville tärkeiden ydinalueiden ja niiden välisten latvusyhteyksien säilyminen on turvattu asemakaavalla. Asemakaavoituksessa arvioidaan vaikutukset liito-oravien elinoloihin maankäyttö- ja rakennuslain sekä luonnonsuojelulain mukaisesti.

Koko kaupungin kattava liito-oravaverkostoselvitys on valmisteilla ja se julkaistaan myöhemmin. Selvityksessä on tunnistettu liito-oraville tärkeät alueet ja reitit. Työn tavoitteena on sovittaa yhteen maankäytön suunnittelu ja liito-oravien suojelu pitkäjänteisellä tavalla. Verkoston kehittäminen jatkuu parhaillaan ja työssä jatkaa konsulttina Sitowise Oy. Työssä muodostetaan suunnitteluratkaisuja ja toimenpideohjeita, joilla ekologiset yhteydet saadaan hyvin toimiviksi. Malmin alueelta on tunnistettu erityisesti kehitettäviä liito-oravien reittejä Longinojan laaksosta, jossa tarvitaan yhteyksiä ydinalueiden välille. Sen lisäksi on tunnistettu tarve kehittää yhteyksiä Lahdenväylän yli.

Kaikkin alueen luonto- ym. selvityksiin voi tutustua Helsingin karttapalvelussa: kartta.hel.fi/#?sukkaId=2011-005466