Kaupungin kiinteistöjen peruskorjauksissa energiatehokkuudella iso merkitys – yhä enemmän maalämpöä ja aurinkopaneeleja

Uutta Helsinkiä
10. joulukuuta 2020
Kaupungin omistamien rakennusten kaukolämmön kulutusta on tarkoitus vähentää vajaan 15 vuoden aikana lähes kolmannes. Energia-asiat käydään läpi jokaisessa kaupungin kiinteistön peruskorjauksessa.

Joka seitsemäs helsinkiläinen asuu Hekan eli Helsingin kaupungin asunnot Oy:n kiinteistöissä. Numeroina tämä tarkoittaa 90 000 kaupungin asukasta ja noin 50 000 asuntoa.

– 50 000 asunnon raja meni syksyllä rikki, kun saimme kohteen Kruunuvuorenrannassa valmiiksi, kertoo Hekan kiinteistöjohtaja Vesa Jurmu.

Hekalla energia-asioista on puhuttu kauan, joten Jurmun on vaikea määritellä, milloin energiatehokkuuteen olisi alun alkaen ryhdytty kiinnittämään huomiota.

– Ilmastonmuutoksen kiihdyttyä hiilineutraalisuusasiat ovat toki saaneet enemmän huomiota, Jurmu kertoo.

Tiukentuvat kriteerit näkyvät käytännössä hyvin arkisissa asioissa.

– Juuri nyt on lähdössä kilpailutus kodinkoneista, ja tässä on vielä tiukemmat energialuokkavaatimukset kuin edellisessä kilpailutuksessa, Jurmu kertoo esimerkkinä.

Helsingin tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi tiukkoja toimia vaaditaan myös Hekalta.

Ratkaiseva ilmanvaihto

Lvi-suunnittelupäällikkö Minna Launiainen Helsingin kaupungilta on tiiviisti mukana Hekan isojen peruskorjausten suunnittelussa. Hän vahvistaa Jurmun sanoman: Hekalla selvitettiin jo ennen nykyisiä tiukkoja tavoitteita, kuinka energiatehokkuutta olisi mahdollista parantaa ja energiankulutusta pienentää.

Toimenpiteet ovat näkyneet myös käytännössä. Launiainen mainitsee asukkaille näkyvänä esimerkkinä huoneistokohtaiset vesimittarit.

– Vedenkulutus on selkeästi alhaisempaa, kun huoneistossa on oma vesimittari ja laskutus menee kulutuksen mukaan, Launiainen kertoo.

Sama on huomattu myös asumisoikeusasunnoissa HASOlla. HASO teki vedenkulutuksesta epävirallisen vertailun ja huomasi, että asuntokohtaisten vesimittarien ansiosta säästyy vettä ja energiaa merkittävästi.

– Isoin asia energiatehokkuuden lisäämisessä on kuitenkin ilmanvaihto. Vanhoissa kiinteistöissä ei ole lämmöntalteenottoa, ja pyrimme lisäämään sen peruskorjausten yhteydessä aina kun mahdollista.

Tähän on kaksi tapaa. Poistoilmasta voidaan ottaa lämpö talteen ja siirtää se lämmitys- tai käyttövesiverkostoon. Toinen tapa on uusia koko järjestelmä koneelliseksi ja hyödyntää poistoilman lämpö tuloilman lämmityksessä.

– On yleinen käsitys, että olemassa olevaan rakennukseen ei saa mahtumaan tulo- ja poistoilmajärjestelmän vaatimia ilmanvaihtokanavia. Tämä ei pidä paikkaansa. Olemme onnistuneet siinä hyvin.

Yhä enemmän maalämpöä

Peruskorjaukset maksavat, ja niin myös energiatehokkuuden investoinnit. Launiainen korostaa, että jokaista kiinteistöä varten tehdään elinkaarikustannuslaskelma. Silloin käydään huolella läpi, mikä on järkevää.

Jurmu sanoo, että energiatehokkuuskorjaukset ovat kannattavia.

– Väitän, että raha saadaan takaisin, ja se on meillä myös yksi suunnittelun lähtökohta, Jurmu mainitsee.

Ennen Hekan kiinteistön peruskorjausta selvitetään, olisiko sen lämmityksessä mahdollista hyödyntää maalämpöä.

Useimmiten päädytään hybridimalliin, jossa maalämmön rinnalle jää myös kaukolämpö. Jotkut tontit taas ovat niin pieniä, ettei niillä ole tilaa maalämmön vaatimille kaivoille.

Maalämpöä ei ole vielä valmiina yhdessäkään Heka-talossa, mutta useita kohteita on parhaillaan suunnittelussa.

Jokaisessa kohteessa selvitetään myös mahdollisuus jäteveden lämmön talteenottoon.

Rakennuksen lämmöneristyksen parantaminen ei ole taloudellisesti yhtä kannattavaa kuin mitä tekniikkaa uusimalla on mahdollista saada aikaan. Jos julkisivua ikkunoineen muutoinkin uusitaan, toki silloin myös eristystä voidaan lisätä.

Rakennusautomaatio ajan tasalle

Launiainen tietää, että vaikka Heka tekee jo paljon, tavoitteet velvoittavat lisätehokkuuteen. Hyvä uutinen on, että ilmanvaihdon lämmön talteenotolla ja eristystä lisäämällä voidaan joissakin kiinteistöissä saada energiatehokkuudesta kertovaan E-lukuun jopa 50 prosentin parannus.

Suojelukohteissa monet temput eivät tule kyseeseen, ja E-luvun parannus voi jäädä alle 25 prosentin.

Peruskorjausten yhteydessä nykyaikaistetaan aina myös rakennusautomaatio. Sen avulla voidaan älykkäästi ohjata lämmitystä, ilmanvaihtoa ja valaistusta.

– Perusjuttuihin kuuluvat myös aurinkopaneelit. Niillä tuotetaan sähköä esimerkiksi saunaan, valaistukseen, puhaltimiin tai pumppuihin, Launiainen sanoo.

Analytiikka avuksi

Hekalla on alkamassa EU-rahoitteinen hanke, jossa peruskorjauskohteisiin tulee niin sanottu monitavoiteoptimointi. Normaalisti peruskorjausten suunnitteluvaiheessa lasketaan muutamia erilaisia korjausvaihtoehtoja, mutta uudessa hankkeessa voidaan panna algoritmi töihin ja laskea vaikka tuhansia erilaisten asioiden yhdistelmiä.

– Sen ansiosta mitään ei tarvitse päättää mutu-tuntumalla vaan kaikesta saadaan etukäteen tarkat laskelmat. Monitavoiteoptimointi on jo tähän mennessä osoittanut muun muassa ilmanvaihdon talteenoton merkittävyyden.

Tulevina vuosina peruskorjataan noin 1 100 Hekan asuntoa joka vuosi. Tuon päälle tulevat vielä pienemmät korjaukset.

– Parhaillaan korjaamme erityisesti 1980-luvun asuntokantaa, Jurmu kertoo.

Aurinkopaneeleja myös koulujen ja päiväkotien katoille

Hekan kiinteistöjen lisäksi energiatehokkuutta lisätään myös kaupungin palvelurakennuksissa, siis muun muassa kouluissa, päiväkodeissa ja kirjastoissa. Kaupungilla on kaikkiaan noin 600 palvelurakennusta.

– Energiasuunnittelu on peruskorjauksissa yksi suunnitteluala muiden suunnittelualojen joukossa, mutta sen rooli on kasvanut, kertoo tiimipäällikkö Sara Tapiala.

Energia-asioiden lisäksi palvelurakennuksissa selvitetään huolellisesti muun muassa tilatarpeita ja toiminnallisuutta yhdessä kiinteistön käyttäjän kanssa.

Asuinkiinteistöjen tavoin myös palvelurakennusten peruskorjauksissa mietitään erityisesti tekniikan parantamista, siis ilmanvaihtoa, lämmön talteenottoa ja valaistusta.

Tekniikkaa parantamalla voidaan energiatehokkuuden lisäksi parantaa myös sisäilman laatua.

– Kun painovoimaisen ilmanvaihdon tilalle vaihdetaan koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, saamme vaihtuvan ilmamäärän nykymääräysten tasolle. Tuloilma on lisäksi puhtaampaa, kun se tulee ulkoa suodatettuna, Tapiala kertoo.

Osa palvelurakennuksista on vanhoja suojelukohteita, kuten kantakaupungin vanhat koulut. Niissä kaikkia energiatehokkuuden keinoja ei voida suojelun takia käyttää, mutta joka rakennuksesta löytyy peruskorjauksen yhteydessä jotakin parannettavaa.

Joka vuosi päällä on useita projekteja, ja nyt erityisesti 1900-luvun alussa sekä 1950-luvulla tehtyjä palvelurakennuksia.

Tapiala kertoo, että energia-asioita ei enää tarvitse peruskorjauksissa perustella.

– Tilanne on pikemminkin niin päin, että käyttäjät toivovat kiinteistöihin aurinkopaneeleja. Näin on erityisesti kouluissa, joissa aurinkoenergiaa halutaan mukaan myös opetuksellisen näkökulman takia.

Kaikissa energiaratkaisuissa lasketaan elinkaarikustannukset ja takaisinmaksuajat. Jos aurinkopaneelien takaisinmaksuajat venyisivät 30 vuoteen, ne saattaisivat jäädä hankkimatta. Nykyään päästään yleensä noin 10–15 vuoden takaisinmaksuaikaan, mikä on järkevä ja kannattava.

– Eurot on energiahankkeille hyvä peruste, Tapiala sanoo.
 

Teksti: Kirsi Riipinen
Kuva: Heka 

 

  • Kaupungin omistamien rakennusten kaukolämmön kulutusta on tarkoitus vähentää vajaan 15 vuoden aikana lähes kolmannes. Energia-asiat käydään läpi jokaisessa kaupungin kiinteistön peruskorjauksessa.
  • Suomessa lainsäädännöllä edellytetään, että isoissa peruskorjauksissa parannetaan myös energiatehokkuutta. Helsinki on päättänyt, että sen omien kiinteistöjen peruskorjauksessa energiatehokkuuden on parannuttava siten, että rakennuksen energiankulutus on korkeintaan 80 prosenttia kansallisen lainsäädännön vaatimuksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuotuista energiankulutusta lämmitettyä nettoalaa kohden kuvaavan E-luvun on peruskorjauksessa pienennyttävä yli 30 prosenttia.
  • Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tällä hetkellä yli puolet Helsingin hiilidioksidipäästöistä tulee lämmityksestä.
     

Helsingin ilmastoteot -verkkosivusto