Helsinki nostettiin ylimpään luokkaan maailman johtavien ilmastokaupunkien joukossa

Uutta Helsinkiä
18. joulukuuta 2020
Ilmastonmuutokseen liittyvän tiedon ja raportoinnin kerääjä CDP on nostanut Helsingin johtavien ilmastotyötä tekevien kaupunkien A-luokkaan vuoden 2020 listauksessaan. CDP (Carbon Disclosure Project) on kansainvälisesti tunnettu voittoa tavoittelematon organisaatio, joka kerää maailmanlaajuisesti tietoa julkisen ja yksityisen sektorin ilmastotyöstä.

Ilmastonmuutokseen liittyvän tiedon ja raportoinnin kerääjä CDP on nostanut Helsingin johtavien ilmastotyötä tekevien kaupunkien A-luokkaan vuoden 2020 listauksessaan. CDP (Carbon Disclosure Project) on kansainvälisesti tunnettu voittoa tavoittelematon organisaatio, joka kerää maailmanlaajuisesti tietoa julkisen ja yksityisen sektorin ilmastotyöstä.

CDP:n listaus perustuu satojen kaupunkien vuonna 2020 julkaisemiin ympäristötietoihin. Helsinki on CDP:n tunnustuksen mukaan yksi 88 maailman kaupungista, jotka johtavat ilmastotoimissa huolimatta covid-19-pandemian vaikutuksista. Nämä kaupungit ovat ilmoittaneet ympäristötoimensa CDP–ICLEI:n yhtenäisessä raportointijärjestelmässä vuonna 2020.

CDP:n A-listaus antaa tunnustuksen Helsingin toimista ilmastonmuutosstrategian kehittämisessä, päästömäärän seuraamisessa, päästövähennysten toteuttamisessa sekä ilmastoriskien arvioinnissa ja vähentämisessä. Listauksessa arvioidaan myös näistä raportoimisen avoimuutta.

”Helsinki haluaa olla johtavia kaupunkeja ilmastonmuutoksen hillinnässä, ja tämä tunnustus on osoitus siitä, että ilmastotyömme on vaikuttavaa, ja että sitä arvostetaan. Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu voitetaan tai hävitään nimenomaan kaupungeissa, joten vastuumme on kokoamme suurempi”, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.

Energiantuotanto ja energiatehokkuus isossa roolissa

Yli puolet Helsingin hiilidioksidipäästöistä tulee tällä hetkellä lämmityksestä, joten suurin potentiaali päästövähennyksiin on lämmitysenergian tuotannossa ja lämmittämisen energiatehokkuuden parantamisessa.

Helsinki käynnistää vuoden 2021 alussa energiarenessanssi-toimintamallin, jolla tähdätään yksityisen rakennuskannan energiaremonttien tuntuvaan vauhdittamiseen.

Myös kaupungin omille rakennuksille on asetettu hyvin tiukat ja sitovat energiatehokkuusvaatimukset sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Kaupungin toimet ovat vaikutuksiltaan mittavia, koska vaatimukset koskevat kaikkia kaupungin toimitiloja, palvelurakennuksia ja Helsingin kaupungin asunnot Oy:n asuinrakennuksia.

Kaupungin toimitilojen ja palvelurakennusten uudisrakentamisessa e-luku on 20 prosenttia kansallisia normeja pienempi. Korjausrakentamisen jälkeen rakennusten energiankulutus saa olla enintään 80 prosenttia kansallisen normin vaatimuksesta. Olemassa olevaan rakennuskantaan ja uusiin toimitila- ja palvelurakennuksiin toteutetaan aurinkosähköjärjestelmä, ja uudiskohteissa selvitetään maalämmön käyttöä päälämmitysjärjestelmänä.

Kaikkien Helsingin kaupungin tonteille uudisrakennettavien asuinrakennusten tulee kuulua energialuokkaan A.

Helsinki on vauhdittanut kivihiilen korvaamista lämmitysenergian tuotannossa kaupungin omistaman energiayhtiö Helenin 300 miljoonan euron investointipäätöksillä uusiutuvan energian tuotantoon ja hukkalämmön talteenottoon. Helsinki haluaa myös toimia alustana uusille, kestäville ja innovatiivisille ratkaisuille ja avasi helmikuussa 2020 kansainvälisen Helsinki Energy Challenge -haastekilpailun. Kilpailulla haetaan ratkaisuja, joiden avulla kaupunki voidaan tulevien vuosikymmenien aikana lämmittää kestävällä tavalla ilman kivihiiltä ja mahdollisimman vähällä biomassalla. Helsinki on sitoutunut jakamaan kilpailun tulokset avoimesti, jotta myös muut kaupungit voivat hyödyntää niitä omassa ilmastotyössään.

Ilmastotyön ja päästövähennysten seurantaan Helsinki on kehittänyt kansainvälisestikin ainutlaatuisen, avoimen seurantapalvelun, Ilmastovahdin. Kaupunki on myös toteuttanut Helsingin rakennusten energiatietoja sisältävän Energia- ja ilmastoatlaksen.

Muuttuvaan ilmastoon varaudutaan

Helsinki varautuu muuttuvaan ilmastoon muun muassa maankäytön suunnittelulla. Helsingin asemakaavoituksessa on käytössä viherkerroin, jonka avulla varmistetaan riittävän viherpinta-alan säilyminen tonteilla ja samalla ehkäistään hulevesitulvia. Hulevesien luonnonmukaista hallintaa pilotoidaan rakenteilla olevalla Kuninkaantammen alueella. Helsinki on myös sisällyttänyt ilmastoriskit merkittäviin riskeihin kaupunkivalmiussuunnittelussa.

Helsingin toimintaan kohti hiilineutraaliutta sisältyy myös se, että uusia, rakennettavia alueita kuten Malmin lentokentän aluetta ja Vihdintien bulevardia suunnitellaan hiilineutraaleiksi. Päästövähennystavoite näkyy Helsingissä myös siten, että kestäviä liikennemuotoja – joukkoliikennettä ja sähköön perustuvaa liikkumista – priorisoidaan. Myös esimerkiksi pyöräilyn väyliä ja niiden talvikunnossapitoa kehitetään systemaattisesti. Vahvana painopisteenä on myös raideliikenneverkoston laajentaminen, josta esimerkkejä ovat merkittävät investoinnit Raide-Jokeriin ja Kruunusillat-yhteyteen sekä pikaraitiotieverkon laajentaminen kantakaupungista ulospäin.

Päästöjen vähentäminen on vaatimuksena myös kaupungin hankintojen linjauksissa.

Helsinki myös osallistuu aktiivisesti kansainväliseen ilmastotyöhön ja -verkostoihin vaihtaakseen tietoa parhaista käytännöistä päästöjen vähentämiseksi.

Vuonna 2018 hyväksyttyä Hiilineutraali Helsinki 2035 -päästövähennysohjelmaa päivitetään kevään 2021 aikana.

 

Helsingin ilmastovahti

Helsingin ilmastoteot -verkkosivusto

Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma PDF

Hiilineutraali Helsinki 2035, tiivistelmä PDF

Helsingin ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjaukset 2019–2025  PDF

Helsingin kaupungin hulevesiohjelma  PDF

Sään ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit Helsingissä  PDF

Helsingin energia- ja ilmastoatlas

CDP

CDP:n vuoden 2020 A-listauksen kaupungit