Helsingin keskusta-alueen kehittäminen etenee

Keskusta
07. tammikuuta 2021
Houkutteleva ydinkeskusta on elintärkeä Helsingille. Keskusta-alueen kehittämistä ja suunnittelua edistetään merkittävästi tulevan kevään aikana. Kaupunginhallitus saa kokouksessaan 11. tammikuuta käsiteltäväkseen keskustavisioon, kävelykeskustan kehittämiseen ja satamatoimintojen keskittämiseen liittyvät ehdotukset. Myös Olympiaterminaalilta Kauppatorille ulottuvan rantavyöhykkeen laatu- ja konseptikilpailu on tarkoitus käynnistää keväällä 2021.

Houkutteleva ydinkeskusta on elintärkeä Helsingille. Keskusta-alueen kehittämistä ja suunnittelua edistetään merkittävästi tulevan kevään aikana. Kaupunginhallitus saa kokouksessaan 11. tammikuuta käsiteltäväkseen keskustavisioon, kävelykeskustan kehittämiseen ja satamatoimintojen keskittämiseen liittyvät ehdotukset. Myös Olympiaterminaalilta Kauppatorille ulottuvan rantavyöhykkeen laatu- ja konseptikilpailu on tarkoitus käynnistää keväällä 2021.

Vetovoimainen keskusta on Helsingin käyntikortti ja elinehto. Tavoitteena on, että Helsingin keskusta on elinvoimainen ja vetovoimainen kaupallisia palveluja, tapahtumia, viihtymistä ja kansalaistoimintaa kokoava paikka. Keskusta-alueen suotuisa kehittyminen erityisesti koronakriisin vaikutusten valossa on koko kaupungin elinvoimaisuuden kannalta kriittinen menestystekijä.

Keskusta-alueen kehittämisessä on useita toisiinsa vaikuttavia osa-alueita. Keskustavisio, esitykset kävelykeskustan kehittämisestä ja satamatoimintojen keskittämisestä sekä Eteläsataman alueen kehittäminen muodostavat yhdessä merkittävän kokonaisuuden.

”Kaupungissa on ymmärretty keskustan kehittämisen tarve jo pitkään ja se oli vahvasti esillä myös kaupunkistrategiaa kirjoitettaessa neljä vuotta sitten. Koronapandemia on vielä korostanut kaupunkikeskustan kehittämisen tärkeyttä ja kiireellisyyttä. Nyt päätöksentekoon esitetään erittäin laajaa kokonaisuutta, jonka osat nivoutuvat tiiviisti yhteen. Kokonaisuudessa ei tarkastella vain kaupunkiympäristön fyysistä kehittämistä, vaan Helsingin keskustan elinvoimaisuutta, dynaamisuutta ja toimivuutta tilanteessa, jossa esimerkiksi älyliikenteen kehittyminen ja digitalisaatio muokkaavat kaupunkielämää ennennäkemätöntä vauhtia. Toteutuessaan esitykset muokkaavat Helsingin keskustaa ja sen kehitystä pitkälle tulevaisuuteen”, toteaa pormestari Jan Vapaavuori.

Maankäytön keskustavisio kuvaa kantakaupungin tavoiteltavaa tulevaisuutta

Kaupunginhallitukselle esitetään hyväksyttäväksi Helsingin keskustavisio - Linjauksia maankäytön ja liikenteen suunnittelulle kantakaupungissa maankäytön ja liikkumisen jatkosuunnittelun pohjaksi. Ohjeellisina noudatettavat linjaukset toimivat suunnittelun lähtökohtana koskien kantakaupungin ja keskustan kortteleita sekä puisto- ja katualueita.

Keskustavisio on valmisteltu yhdessä kaupunkilaisten, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien sekä eri alojen asiantuntijoiden kanssa ja kattaa Helsingin liikekeskustan ja kantakaupungin alueen. Visio pitää sisällään taustoituksen ja tavoitteen kuvauksen lisäksi 20 kehittämislinjausta, jotka ohjaavat pitkäjänteisesti vetovoimaisen keskustan kehittämistä.

Visiota, sen tietopohjaa ja vuorovaikutuksen tuloksia hyödynnetään kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistamisessa sekä muissa meneillään olevissa ja tulevissa maankäyttöön liittyvissä hankkeissa, mikä sujuvoittaa hankkeiden prosesseja ja viitoittaa yhteisen polun tulevaan.

Vision mukaan Helsingin keskusta, sen käyttäjämäärät ja vaikutusalue kasvavat. Pääkaupungin ydin on tulevaisuudessa sekä kansainvälisesti houkutteleva elinkeinoelämän keskus ja Suomen merkittävin työpaikka-alue että Pohjoismaiden johtava kulttuurikeskittymä. Kantakaupunki kutsuu viihtymään ja elämää löytyy vuoden jokaiselle tunnille.

Keskustassa asukkaiden, työpaikkojen ja palveluiden ympäristö toimii ja tarjoaa monipuolisesti vaihtoehtoja. Rannat avautuvat kaupunkilaisten käyttöön ja saavat uusia julkisivuja, jotka täydentävät tasapainoisesti perinteisiä merellisiä maisemia. Uusi rakentaminen on taidokkaasti sovitettu osaksi ympäristöään. Kulttuuri ja matkailun palvelut levittäytyvät yhä laajemmalle aina saaria myöten.

Muutostrendeihin sekä ilmastoriskeihin osataan varautua ennakoidusti. Keskustan rakenne tukee ja priorisoi ympäristöystävällisiä elämäntapoja. Käveltävä keskusta on kaikille avoin, toimiva, turvallinen ja puhdas perillä olon paikka, joka kytkeytyy raitein sekä lähelle että kauas osaksi kansainvälisten kaupunkien verkostoa.

Keskustan kehityksessä tavoitteena viihtyisä kaupunkitila

Kaupunginhallituksessa käsitellään käveltävän keskustan linjauksia. Ydinkeskustan kävelypainotteista aluetta esitetään laajennettavaksi monipuolistamalla toimintoja ja parantamalla kaupunkitilan laatua. Pohjoisesplanadin ja Aleksanterinkadun alueella esitetään lisättäväksi kadulle avautuvien tilojen määrää, sekä poikittaisten kävely-yhteyksien parantamista. Myös Fabianinkadun kehittämistä käveltävämmäksi ympäristöksi esitetään.

Esplanadin eteläpuolella esitetään parannettavaksi kävely-yhteyttä Kasarmitorin suuntaan Fabianinkadulla sekä Kasarmikadulla hyödyntäen sataman rekkaliikenteen poistumista alueelta. Lisäksi esitetään, että Kasarmitorin viihtyisyyttä ja liikeyritysten toimintaedellytyksiä parannetaan ja kävelijöiden yhteyttä toriin parannetaan Fabianinkadun tai Pohjoisen Makasiinikadun autoliikennettä rajoittamalla. Kävely-yhteyksiä halutaan parantaa myös Makasiinirantaan sekä kehittää rantareittiä Eteläsataman ympäristössä ja Katajanokalla.

Helsingin ydinkeskustan alueella on vireillä poikkeuksellisen monta hanketta, jotka toteutuessaan lisäävät keskustan kiinnostavuutta ja sitä kautta elinvoimaa. Uusi Ylioppilastalo ja entinen hotelli Seurahuone ovat muuttumassa uudeksi viiden tähden hotelliksi. Niiden naapurissa uudistuu Kaivopiha ja Sokos Hotelli Vaakuna Kaivokadulla. Uusia toimitilojen rakentamismahdollisuuksia syntyy myös Elielinaukiolle.

Keskustan muita merkittäviä kaupunkikehityshankkeita ovat esimerkiksi Hietalahden altaan ympäristö, Katajanokanlaiturin korttelit sekä Eteläsataman länsiosa. Myös Hakaniemessä on käynnissä merkittäviä kehityshankkeita.

Näiden hankkeiden suunnittelun ja toteuttamisen yhteydessä luodaan edellytykset julkisen ympäristön kehittämiselle ja laadun parantamiselle. Suunnittelussa ja toteutuksessa kiinnitetään huomiota esimerkiksi maantasokerroksiin, tilojen avautumiseen kadulle, huollon integroimiseen rakennuksiin tai maanalaisiin tiloihin sekä ajoramppien sijoittamiseen rakennuksiin.

Helsinki haluaa edistää myös keskustan huoltotunnelin laajamittaisempaa käyttöä. Valmistelu tapahtuu vuorovaikutuksessa tunnelin vaikutuspiirissä olevien kiinteistönomistajien ja muiden toimijoiden kanssa. Esitys edistämistoimenpiteistä on tulossa kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi vuoden 2021 aikana. Myös maanalaisten kävely-yhteyksien parantamiseen liittyvä suunnittelu on työn alla. Kehittämisen periaatteet määritetään maanalaisessa yleiskaavassa. Se on tulossa päätöksentekoon vuoden 2021 aikana.

Satamatoimintoja esitetään keskitettäväksi Länsisatamaan

Helsingin sataman toimintoja esitetään muutettavaksi niin, että sataman toimintoja keskitetään Länsisatamaan. Matkustaja-autolauttaliikenne loppuisi Eteläsataman puolella, mutta jatkuisi Katajanokalla. 

Nykymuotoisen matkustaja-autolauttaliikenteen poistuessa Eteläsataman alueelta, vapautuu tilaa niin maisemallisesti kuin kaupunkikuvallisesti laadukkaammalle kaupunkiympäristölle. Huoltoliikenteen reitti sekä rantareitin sijoittuminen voidaan myös arvioida uudelleen.

Helsingin tavoitteena on Sataman toimintaedellytysten turvaaminen. Helsingin Satama Oy:n ja sen asiakkaiden kannalta ratkaisun myötä saadaan pitkäaikainen näkymä satamatoiminnan ja sen kautta kulkevan liikenteen kehittämiseen. Länsisatamasta Länsiväylälle suunnitellaan sataman investointina toteutettava satamatunneli, joka mahdollistaa Länsisataman toimintojen laajentamisen ja satamaliikenteen sujuvan järjestämisen.

Länsisataman satama -alueen kapasiteettia kasvatetaan laajentamalla aluetta meritäytöllä, mikä mahdollistaa Katajanokan matkustaja-autolauttaliikenteen merkittävän osan siirtämisen Länsisatamaan. Ratkaisu on välttämätön paitsi Länsisataman liikenteen kannalta mutta myös Sataman suuren koko Suomea koskevan kokonaistaloudellisen vaikuttavuuden kannalta, noin 4,1 miljardia euroa vuodessa. Sataman rooli Suomen ulkomaankaupan logistiikan toimivuuden ja huoltovarmuuden kannalta on merkittävä, sataman kautta kuljetetun tavaran arvon osuus on noin 40–50 prosenttia koko Suomen merikuljetusten arvosta. Helsingin Sataman kautta kulkeneiden matkustajien tuomat tulot pääkaupunkiseudulle ovat lähes 700 miljoonaa euroa vuodessa.

Sataman toimintojen muutoksista lopullisen päätöksen tekee kaupunginvaltuusto. Mikäli muutoksista päätetään, käynnistää Helsingin Satama Oy kehittämisohjelman valmistelun tarvittavien investointien toteuttamiseksi.

Eteläsatamaan haetaan kilpailulla parasta kokonaissuunnitelmaa

Kaupunginhallitus varasi Eteläsatamasta alueen laatu- ja konseptikilpailua varten 9.11.2020. Tavoitteena on muuttaa tällä hetkellä pääasiassa sataman terminaalitoimintojen ja pysäköinnin käytössä oleva alue julkiseksi ja viihtyisäksi käveltäväksi kaupunkitilaksi, joka yhdistää Kauppatorin ja Kaivopuiston sekä mahdollistaa pääsyn meren äärelle.

Makasiininrannan laatu- ja konseptikilpailun keskeisenä tavoitteena on tuottaa kaupungin maankäytöllisiä ja kaupunkikuvallisia sekä muita tavoitteita toteuttava, laadullisesti ja toiminnallisesti erittäin korkeatasoinen toteutuskelpoinen maankäytön kokonaissuunnitelma asemakaavoituksen pohjaksi. Kilpailussa otetaan huomioon se, että vanhalta kauppahallilta Olympiaterminaalille ulottuva alue on osa merellisen Helsingin kansallismaisemaa, valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä sekä Unescon maailmanperintökohteen suojavyöhykettä.

Kaksivaiheinen laatu- ja konseptikilpailu pyritään käynnistämään maaliskuussa 2021. Kilpailu suunnataan rakennus- ja kiinteistöalan toimijoille. Alueelle on mahdollista ehdottaa kulttuuri-, palvelu-, liike- ja muuta toimitilarakentamista, muttei asumista. Kilpailu käsittää myös arkkitehtuuri- ja designmuseolle suunnitellun alueen. Museon varsinainen toteutus ratkaistaan myöhemmässä vaiheessa ja siitä järjestetään erillinen arkkitehtuurikilpailu. Alueen suunnitteluperiaatteista ja kilpailuohjelmasta päättää kaupunkiympäristölautakunta alkuvuodesta 2021. Suunnitteluperiaatteet valmistellaan vuorovaikutuksessa kaupunkilaisten ja muiden sidosryhmien kanssa.

Kilpailuehdotukset asetetaan kilpailun molemmissa vaiheissa julkisesti nähtäväksi ja kommentoitavaksi. Kilpailun arviointi tehdään esitettyjen suunnitelmien laatuun perustuen. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota suunnitelmien kaupunkikuvalliseen laatuun, konseptin toimivuuteen ja toteutettavuuteen, kävely-ympäristön ja kaupunkitilan laatuun sekä Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelman toteutumista edistäviin ratkaisuihin.

Makasiinirannan ja Olympiarannan asemakaavoitus käynnistyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman myötä tammikuun lopulla 2021. Alueen kehittämiseen on mahdollisuus osallistua useammassa vaiheessa; alueen suunnitteluperiaatteet tulevat nähtäville ja kaikkien kommentoitavaksi Kerro kantasi –palveluun 25. tammikuuta osoitteessa kerrokantasi.hel.fi. Kaavahankkeen käynnistyttyä karttapalvelusta löytyvät myös alueen suunnitteluun liittyvät selvitykset ja luonnossuunnitelmat.

Makasiinirannan kilpailun ratkettua kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää kehittämisvarauksesta kilpailun voittajalle arviolta vuoden 2022 aikana, jonka jälkeen laaditaan kaavaluonnos. Kilpailun jälkeen on mahdollista, että jokaisesta alueeseen kuuluvasta tontista järjestetään erillinen, tarkempi arkkitehtuurikilpailu.

Kaupunginhallituksen kokousaineisto 11.1.2021

Lisätietoa suunnittelusta

Kartta keskustan kaupunkikehityshankkeista (pdf)

Kartta keskustan kaupunkikehityshankkeista (png)

Kuva: Jussi Hellsten