Aurinkosähkö tuli kouluihin, kirjastoihin ja kerrostaloihin

Uutta Helsinkiä
03. helmikuuta 2021
Aurinkoenergian käyttö energialähteenä yleistyy Helsingissä järjestelmällisesti askel askeleelta. Kaupungin omalla rakennuskannalla, sekä uudis- että korjausrakentamisessa, on hyvin tiukat energiatehokkuusvaatimukset. Aurinkoenergian lisääminen kuuluu kaupungin tavoitteisiin.

Aurinkoenergian käyttö energialähteenä yleistyy Helsingissä järjestelmällisesti askel askeleelta. Kaupungin omalla rakennuskannalla, sekä uudis- että korjausrakentamisessa, on hyvin tiukat energiatehokkuusvaatimukset. Aurinkoenergian lisääminen kuuluu kaupungin tavoitteisiin.

Aurinkoenergiaa tulee ja on jo tullut Helsingin kaupungin palvelurakennuksiin, siis esimerkiksi kouluihin, päiväkoteihin ja kirjastoihin sekä Hekan (Helsingin kaupungin asunnot) kohteisiin.

Paneeleja asennetaan uutta rakennettaessa mutta myös jo olemassa oleviin kiinteistöihin peruskorjausten yhteydessä ja erillisinä aurinkoenergiahankkeina.

– Uudisrakentamisessa ja perusparannuksissa aurinkoenergian käyttöönotto etenee hyvin. Käytännössä näissä kaikkiin tai lähes kaikkiin kohteisin asennetaan aurinkopaneeleja, kertoo tiimipäällikkö Sara Tapiala.

Uusiin rakennuksiin paneelit on yleensä helppo saada, sillä ne otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

Paneeleja ei kuitenkaan asenneta esimerkiksi sellaisiin olemassa oleviin rakennuksiin, joissa katon kantavuus ei kestäisi niiden painoa. Paneelit ovat massiivisia ja talvisin niiden päälle voi kasautua painavia lumikuormia. Myös suojelukohteet saattavat olla sellaisia, ettei paneeleja voida asentaa niiden yhteyteen.

– Markkinoille on tosin tullut erilaisia kattoon integroitavia ohutkalvopaneeleja, jollaisia käytetään vaikkapa Tekniikan museossa. Ohutkalvoja voidaan sijoittaa myös suojelukohteisiin, sillä ne eivät juuri erotu. Ne eivät kuitenkaan ole yhtä tehokkaita kuin perinteiset paneelit.

Myös korkeissa kohteissa paneeleita joudutaan sovittelemaan tavallista tarkemmin. Esimerkiksi terveyskeskuksissa energiankulutus on kova, mutta ne ovat melko usein korkeita rakennuksia. Neliömäärään suhteutettuna kattopintaa on tuolloin vähän eikä paneeleja mahdu niin paljon kuin tarve olisi.

Mutta oli tuleva tai olemassa oleva kaupungin kiinteistö mikä tahansa, aurinkoenergia otetaan aina rakennus- tai korjaussuunnittelussa huomioon.

Katon kantavuus selvitetään

Kun paneeleja jälkiasennetaan, tehdään ensin katon kantavuusselvitys. Siitä selviää, mitä paneelien asentaminen kussakin kohteessa vaatii, pitääkö rakenteita vahvistaa ja jos pitää, miten se tehdään.

Jos katto näyttää tulevan pian ikänsä päähän, se uusitaan samalla tai sitten paneelit jäävät odottamaan katon uusimista.

Ennen jälkiasennusta selvitetään myös rakennuksen energiankulutus, jonka perusteella voidaan suunnitella voimalan koko.

Tyypillinen aurinkovoimala on kooltaan 40–50 kilowattia, mutta kaupungin palvelurakennuksissa koot vaihtelevat todella paljon. Liikuntamyllyn aurinkovoimala on 380 kilowattia, mutta johonkin päiväkotiin voi riittää hyvin 20 kilowatin voimala.

Aurinkoenergiaa kiinteistön omaan käyttöön

Aurinkojärjestelmiä asennettaessa ajatuksena on, että sillä saatava energia tulee rakennuksen omaan käyttöön.

Suomen leveysasteita pidettiin aiemmin aurinkoenergialle turhan pohjoisena, mutta paneelien teknologian kehitys ja hintojen halpeneminen on tehnyt siitä kannattavan.

– Vuosituotannossa aurinkoenergia on meillä samaa tasoa kuin Pohjois-Saksassa. Ei meillä siis niin huonosti mene. Viileä ilma itse asiassa lisää paneelin hyötysuhdetta, Tapiala kertoo.

Hän huomauttaa, että aurinkovoimalan takaisinmaksuaika on noin 15 vuoden korvilla. Käyttöikä on kuitenkin noin 30 vuotta tai sitä enemmän.

Järjestelmällinen aurinkovoimaloiden asennus alkoi kaupungin palvelurakennuksissa 2016.

Energiajärjestelmä mullistuu

Aurinkopaneeleja on tähän mennessä asennettu noin 25:een kaupungin palvelurakennukseen. Aurinkoenergiaa tuotetaan muun muassa Finlandia-talossa, Tukkutorin lihatukkuhallissa, Vuosaaren satamassa sekä lukuisissa peruskouluissa.

Tarkoitus on kiihdyttää tahtia. Seuraavaksi listalla on muun muassa terveysasemia ja monitoimitaloja.

– Meillä on alkamassa kilpailutus, jossa paneeleja jälkiasennetaan kymmenkuntaan kohteeseen.

Tekniikka kehittyy kaiken aikaan. Tapiala pohtii, että aurinkoenergian varastointi on pystyttävä tavalla tai toisella ratkaisemaan.

– Luulen, että varastointia ei ehkä ratkaista kiinteistö- vaan järjestelmätasolla. Ratkaistavaan kokonaisuuteen kuuluu myös tuulienergian varastointi. Kaikki merkit viittaavat siihen, että energiajärjestelmät tulevat muuttumaan uusiutuvan energian myötä.

Kustannukset mukana laskelmissa

Hekan kiinteistöissä asuu kaikkiaan noin 90 000 helsinkiläistä. Pikkuhiljaa yhä useamman asukkaan talon yleistä sähköntarvetta vaikkapa ilmastointiin tai ulkovalaistukseen katetaan aurinkosähköllä.

Uusiin kohteisiin ja laajoihin peruskorjattaviin kohteisiin aurinkojärjestelmät tulevat mukaan vakiona, mutta paneeleja asennetaan kiinteistöihin myös muutoin.

Viime vuoden aikana (2020) kaikkiaan viisi kohdetta sai katolleen aurinkopaneelit uusien kohteiden ja laajojen peruskorjauskohteiden lisäksi. Hekan kohteissa on nyt kaikkiaan 25 aurinkovoimalaa.

– Tavoite on asentaa viisi uutta voimalaa vuosittain uusien kohteiden ja laajojen peruskorjausten lisäksi, kertoo Hekan ympäristöpäällikkö Marika Nyyssönen.

Vuodessa korjataan tuhatkunta asuntoa, kohteina se tarkoittaa noin kymmentä – ja yksi kohde voi tarkoittaa useita kiinteistöjä.

Hekan tekninen päällikkö Vesa Nevala kertoo, että energiaratkaisujen tarkastelussa ovat aina mukana myös kustannukset.
Tarkastelujen perusteella takaisinmaksuaika oli viime vuonna (2020) asennetuissa aurinkovoimaloissa kymmenen vuoden tienoilla. Niiden asentamista voidaan toisin sanoen pitää järkevänä.

– Tavoitteidemme mukaisesti kaikkiin ATT:n rakennuttamiin kohteisiin asennetaan aurinkovoimalat, jos se on teknisesti mahdollista tai jos kyse ei ole esimerkiksi suojelukohteesta, johon paneeleja ei voida asentaa, Nevala kertoo.

EU-hankkeessa tietoa energiatehokkuudesta

Heka on mukana Euroopan komission hankkeessa, jossa monitavoiteoptimoinnilla vertaillaan eri tavoin toteutettavien rakennushankkeiden kustannuksia ja energiatehokkuutta.

Monitavoiteoptimointi auttaa parantamaan asuinrakennusten energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian ja hukkalämpöjen hyödyntämistä.

– Tarkastelussa on mukana iso kokonaisuus, ja siihen kuuluvat energiatehokkuuden ja elinkaarikustannusten lisäksi myös esimerkiksi päästöt, Nyyssönen kertoo.

Kerrostalojen pioneeri

Heka on aurinkojärjestelmiä asennuttaessaan pioneeri, sillä aurinkopaneelit kerrostalojen katolla eivät ole Suomessa yleisiä.

Yhtiössä on laskettu, että aurinkosähköllä voidaan kattaa keskimäärin 17 prosenttia talon sähkönkulutuksesta.

Säästö ei näy suoraan asukkaiden sähkölaskussa, sillä uusiutuvaa ilmaista energiaa käytetään koko kiinteistön sähkönkulutukseen, toisin sanoen esimerkiksi lämmönjakohuoneen tai ilmanvaihdon sähkönkulutukseen.

 

Teksti: Kirsi Riipinen
Kuva: Lauri Rotko