Tehtävä Jätkäsaaressa – "Euroopankin mittakaavassa ainutlaatuinen työtehtävä"

Jätkäsaari
11. helmikuuta 2021
Tuomo Sipilä on jo useaan otteeseen käynyt tutustumassa Jätkäsaareen. Kuvassa Sipilän takana on viimeistelyvaiheessa oleva Atlantinsilta. Kuva: Rauno Hietanen
Tuomo Sipilä aloitti Länsisataman kaupunginosan aluerakentamisen uutena projektinjohtajana vuoden alussa. Jätkäsaaren kokoisia projekteja tulee Sipilän mukaan harvoin vastaan.

Tuomo Sipilän ensimmäiset työviikot uudessa tehtävässä ovat takana. Hän aloitti Länsisataman aluerakentamisen projektinjohtajana vuodenvaihteessa. Työtehtäviin kuuluu erityisesti Jätksaaren alueen kehittäminen. Lähivuosina myös Hernesaaren alue rakentuu vauhdilla, joten sielläkin riittää työsarkaa 36-vuotiaalle espoolaismiehelle.

”Onhan tämä todella mielenkiintoinen työpaikka ja huikea alue kokonaisuutena”, Sipilä sanoo ensimmäisen työviikon jälkeen.

”Suoraan syvään päähän heitettiin. Vaikka henkilöt vaihtuvat, niin hommat jatkuvat. Ei tässä mitään hidasta starttia pääse ottamaan”, hän naurahtaa.

Ensimmäisiin päiviin on kuulunut projektinjohtajan perustyötä eli Jätkäsaren rakennushankkeiden, kunnallistekniikan, liikenteen ynnä muun yhteensovittamista.

Sipilästä on ollut ilahduttavaa huomata, että vaikka projektinjohtajan työ on ”pitkälti teknistä pyörittämistä”, Jätkäsaaren identiteettiä on mietitty myös.

”On mietitty, kuinka alueen tarina jatkuu asuinalueen muodossa, ja kuinka historia näkyy toteutuksessa.”

Sipilä siirtyi Helsinkiin Tuusulan kunnan palveluksesta, jossa hän on vastannut muun muassa Rykmentinpuiston asuinalueen rakentamisprojektista. Rykmentinpuisto on armeijan vanhalle kasarmialueelle rakentuva kaupunginosa. Siellä järjestettiin asuntomessut viime kesänä.

”Rykmentinpuistolla ja Jätkäsaarella molemmilla on selkeästi se tarina, että mikä alue on ollut ja mikä siitä tulee.”

Sipilä kuvailee tehtäväänsä merkittävänä Euroopankin mittakaavassa.

Jätkäsaaren ja Hernesaaren kokoisia uuden alueen kehittämishankkeita ei hänen mukaan tule juuri vastaan.

”Se että pääsee uutta kantakaupunkiin kytkeytyvää kaupunginosaa kehittämään on kyllä ihan uniikki juttu”, Sipilä sanoo.

”Kun tämä paikka tuli auki, tuntui että taivaankappaleet olivat kohdillaan. Ehdottomasti olin tästä paikasta kiinnostunut ja hainkin paikkaa sitten.”

Rykmentinpuistossa Sipilä koordinoi entistä sotilasaluetta asuinalueeksi. Jätkäsaaressa tilanne on samankaltainen. Täällä vanha satama-alue ja merenpohja muuttuu asuinalueeksi.

”Tosin Jätkäsaari on asukasluvultaan paljon suurempi alue kuin Rykmentinpuisto.”

”Mutta rooli on samanlainen. Yhtä lailla kuin Tuusulassakin, täällä pitää yhteensovittaa kaupungin tavoitteita ja asemakaavoitus- sekä kunnallistekniikan puolta, sekä sitten yksityisiä toimijoita, jotka tekevät infraa ja vastaavaa, unohtamatta nykyisiä ja tulevia asukkaita”, Sipilä sanoo.

”Erona Rykmentinpuistoon on sekin, että tässä tehdään puhdasta kaupunkia, kaikki on kaupunkimaisen tiivistä. Se näkyy myös yhteensovittamisen haasteissa. Oikeastaan joka paikassa on vähän ahdasta, erityisesti katujen alla.”

”Pitää myös miettiä, miten alueella jo asuvien asukkaiden kokemuksia huomioidaan, että minimoitaisiin keskeneräisyyden ja työmaan vaikutelmaa.”

Sipilä odottaa, että tehtävä Jätkäsaaressa on kaiken kaikkiaan hyvin monipuolinen.

”Tässä yhtä lailla autetaan kaupunkilaisten arkielämän haasteita kuin mietitään tätä isoa kuvaa. Eli kuinka kaupungin tavoitteet ja strategian toteuttaminen varmistetaan, että saadaan asuntoja ja toivottua kaupunkia tehtyä”, Sipilä sanoo.

”Ja vastaavasti mietitään yksityisen puolen tavoitteita yhtä lailla.”

Sipilä on lukenut sosiologiaa, kansantaloutta  ja johtamista Helsingin yliopistolla. Aalto-yliopistolla hän opiskeli maanmittausta sekä kiinteistötaloutta.

”Opinnot ovat olleet hyvä pohja. Ymmärtää vähän, että miten menee tämä maanmittaus- ja kiinteistötalouspuoli sekä yhdyskuntasuunnittelu.”

Tuomo Sipilän edeltäjä Outi Säntti vastasi Länsisataman aluerakentamisprojektista vuodesta 2014 viime vuoden loppuun asti.

Säntti valittiin hiljattain koko Helsingin aluerakentamispäälliköksi.

*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*

TUOMO SIPILÄN KOLME AJATUSTA JÄTKÄSAARESTA:

1) Välimerenkatu on oikein onnistunut esimerkki tällaisesta kivijalkakaupungista, se edustaa kaupunkimaista tilaa monipuolisine julkisivuineen, katupuineen ja johdinlankoineen. Kadulla on jo – ja lisää on tulossa – kivijalkatoimintaa, ravintoloita, palveluita ja liikkeitä. Itse tykkään, että Välimerenkadussa on onnistuttu ja siellä on positiivista pöhinää.

2) Hyväntoivonpuisto on osoitus siitä, että vaikka ollaan tosi tiiviillä kaupunkialueella ja tämä on ollut haastavaa vanhaa satama-aluetta, niin on tehty näinkin hieno puisto. Hyväntoivonpuisto tuo rauhaa ja siellä ei ole ylimääräistä liikennettä, ja on hiljattain palkittukin. Tosi hieno osoitus siitä, kuinka voi tehdä pienen viherkeitaan, virkistysalueen tiiviseen urbaaniin kaupunkiin.

3) Jätkäsaaren länsiosat, Atlantinsillan alue ja Melkinlaituri kuvastavat omaa rooliani Jätkäsaaressa. Vaikka alueella on jo paljon valmiina ja kymmenentuhatta asukasta, paljon on vielä tehtävääkin. Atlantinsillan viereisessä alueessa on vielä kymmenen vuoden työ edessä. Jätkäsaaressa on myös lukuisia mielenkiintoisia hankkeita vielä tuloillaan.

^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*

Teksti ja kuvat: Rauno Hietanen
Artikkeli on julkaistu alun perin Jätkäsaari-Ruoholahti -lehdessä 21.1.2021.
Lue koko juttu Länsisataman uudesta projektinjohtajasta tästä näköislehden linkistä.