Helsingin puurakentamisen esittely avaa Puuinfon artikkelisarjan

Uutta Helsinkiä
22. helmikuuta 2021
Ruoholahden Wood Cityn työmaa 2019

Sekä valtakunnan että kuntien tasolla on monissa rakentamisen kehitysohjelmissa määritelty, että puun käyttöä rakentamisessa tulisi lisätä huomattavasti sen positiivisen vaikutusten vuoksi muun muassa rakentamisen hiilipäästöihin. Puuinfo aloittaa artikkelisarjan, jossa kerrotaan kaupunkien keinoista vastata puurakentamisen haasteisiin.

Sarjan aloittaa Helsinki. Artikkelisarjassa kuvataan kevään aikana kaupunkien toimia sekä rohkeita tekijöitä, jotka omalla panoksellaan ison organisaation rattaissa edistävät puurakentamista ja vievät kaupunkejamme kohti hiilineutraalia asukas- ja yritysystävällistä tulevaisuutta. 

Ensimmäiset puukerrostalot Viikkiin 1997

Helsingissä sijaitsee miltei neljäsosa Suomen puukerrostaloasunnoista (lähde: Markku Karjalainen). Vain harva niistä on syntynyt ilman kaavamääräystä. Ensimmäiset modernin ajan puukerrostalot rakennettiin koerakentamisen alueelle Viikkiin 1997. Kymmenen vuotta myöhemmin rakentuivat kaavamääräyksellä puukerrostalot Omenamäkeen Vuosaareen.

Omenamäen alue oli alussa hankala kaavakohde, joka asukkaiden vastustuksesta johtuen ei edennyt. Kaavoitus oli pitkään pysähdyksissä, kunnes arkkitehti Suvi Tyynilä astui projektiin ja esitti kaavaan ekologisesti kestävää puurunkomateriaalimääräystä. Kaava tuli muutoksen jälkeen hyväksytyksi ilman minkäänlaista vastustusta ja kokemus kannusti Tyynilää puukaavoituksen kanssa eteenpäin.

Vuonna 2012 seuraavasta Tyynilän kaavasta Betoniteollisuus ry valitti ja lopulta kaavalle saatiin lainvoima korkeimmasta hallinto-oikeudesta, joka hyväksyi puurunkomääräyksen ympäristösyihin nojaten. Voiton myötä puukaavojen laatiminen on jatkunut. Honkasuo on jo pitkälle rakentunut kuten myös Tyynilän suurempi puukaava-alue Kuninkaantammi. Työn alla tällä hetkellä on Läntisen bulevardikaupungin asemakaavoitus Vihdintien ympäristössä.

Puuta uusille asuinalueille ja täydennysrakentamiseen

Itä-Helsingin asemakaavoituksesta vastaa myös kunnianhimoinen visionääri Anri Linden, joka tavoittelee merkittävää puurakentamisen lisäämistä. ”Kaikki mahdollinen täydennysrakentaminen pyritään kaavoittamaan puurunkomääräyksellä. Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu vaatii sen ja lisäksi puurakentaminen on naapurustolle mieleistä”, Linden toteaa.

Tampereen yliopisto on tutkimuksessaan hiljattain todennut Lindenin olettamuksen naapuruston mielipiteestä oikeaksi. Asukkaat toivovat puun käyttöä lähiöiden kehittämisessä.

Haasteena Itä-Helsingissä on hintataso ja esimerkkien puute. Asunnoista ei olla valmiita maksamaan samaa hintaa kuin muualla Helsingissä, joten tuotantokustannuksien tulisi olla matalampia. Täydennysrakentamista suunnitteleville taloyhtiöille on myös epäselvää mistä puukerrostalon voi hankkia ja miten se tehdään. Tarvittaisiin kustannustehokas tyyppitalojärjestelmä, jonka voisi ikään kuin katalogista tilata muuttovalmiina. Tästä on juuri käynnistynyt arkkitehtuurin diplomityö, jossa yhdistetään rakentamistalouden osaamista.

Kaupungin pohjoisosien kaavoituksesta vastaava Antti Varkemaa kaipaa tyyppipuukerrostaloa laajojen pientaloalueiden asuntotarjonnan monipuolistajaksi. Tällaiseen taloon tyypillinen muuttaja tulee alueen pientalosta. Hän arvostaa kerrostaloasumisessa myös pientalomaisuutta, laadukkuutta ja ehkä näkyvää puupintaa. Täydennysrakentamisen lisäksi Varkemaan tiimi suunnittelee uusia puurakentamisen alueita Tuusulanbulevardin varteen sekä Malmin entiselle lentokenttäalueelle.

Kalasataman Hermanninrannan ja Kyläsaaren alueilla tutkitaan puurakentamisen mahdollisuuksia isossa skaalassa. Alueen kaavoituksesta vastaa arkkitehti Janni Backberg. Vetovoimaisen alueen puurakentamisen määrästä on esitetty ennakkoon jopa useiden satojen tuhansien kerrosneliömetrimäärää.

Helsingin kaupungin vuokrataloyhtiö Heka on Suomen suurin puutalojen omistaja. Asuntoja puurunkoisissa taloissa on eri puolilla kaupunki yhteensä 839. Ensimmäiset puutalot ovat 1900-luvun alusta ja viimeisimmät WoodCityssä parin vuoden takaa. Seuraavia on tulossa Kuninkaantammeen (KVR-urakan tarjouskilpailu on käynnissä) sekä Koskelaan (kilpailu käynnistyy piakkoin).

Hekalle on suunnitelmissa 800 uutta puukerrostaloasuntoa. Nämä uudiskohteet rakennuttaa Att:n rakennuttaja-arkkitehtikolmikko Timo Karhu, Jussi Hyvärilä ja Marja-Liisa Heikkilä. Hyvärilä on myös mukana Helsingin kaupungin edustajana konsortiossa, jossa kehitetään puurakenteista pysäköintilaitosta. Att:n täydennysrakennuttamisesta vastaava rakennuttaja-arkkitehti Jorma Tissari kehittää arkkitehtuurikilpailulla lisäkerrosrakentamista ja samalla puurakenteista kuorivaa julkisivusaneerausta. Att:n molemmat kehittämishankkeet valmistuvat keväällä 2021 ja niiden tuloksista pidetään julkiset esittelyt.

Lue koko artikkeli Puuinfon sivuilta

Teksti: Anu Turunen
Kuva: Wood Cityn työmaa 2019,Puurakentajat Group