Luvattomaan autoiluun Hyväntoivon­puistossa haetaan ratkaisua

Jätkäsaari
07. lokakuuta 2021
Kira ja Riki -koiriaan ulkoiluttava Andreas Hamberg näki edellisenä päivänä auton ajavan puistossa pitkän matkan sinistä pyörätietä pitkin. Kuva: Pipsa Sinkko-Westerholm
Hyväntoivonpuisto on palkittu viheralue uuden asuinalueen ytimessä. Tärkeälle ulkoilualueelle ja kevyen liikenteen reitille varjoja luo luvaton autoliikenne.

Reilun kilometrin pituinen ja 88 metriä leveä. Valmistuessaan kokonaan Jätkäsaaren läpi kulkeva Hyväntoivonpuisto on alueen ylivoimaisesti suurin viheralue.

Jo nyt puisto toimii tärkeänä kevyen liikenteen kulkuväylänä sekä suosittuna ulkoilupaikkana alueen ihmisille ja runsaalle koiraväestölle. Puistossa on useita lasten leikkipaikkoja, joista toiset ovat päiväkotien käytössä.

Paikalliset ovat kohdanneet puistossaan harmittavan tavan: puistossa ajetaan toistuvasti autoilla.

”Autot eivät kuulu Hyväntoivonpuistoon. Ainoastaan pelastusajoneuvot ja puiston huoltoautot saavat siellä ajaa”, sanoo puisto- ja viheralueiden suunnittelusta vastaava projektinjohtaja Petra Rantalainen Helsingin kaupungilta.

Luvatonta autoliikennettä Hyväntoivonpuistossa on ilmennyt koko sen olemassaoloajan eli noin kolme vuotta. Lähistöllä seitsemän vuotta asunut Erja Pulli kertoo, että varsinkin alkuaikoina autoilu puistossa oli yleistä.

”Edelleen autoja näkyy siellä usein. Koiran kanssa ulkoillessa toivoisi, että liikkuminen olisi turvallista”, Pulli sanoo.

Hänen mukaansa autoilijat ovat useimmiten kuljetusyritysten autoja.

”Tuntuu, että jotkut firmat pitävät puistoa jokapäiväisenä reittinään. Myös sähköpotkulautafirmojen autoja näkee usein.”

Kira ja Riki -koiriaan ulkoiluttava Andreas Hamberg näki edellisenä päivänä ensimmäistä kertaa auton ajavan puistossa.

”Yksityisautoilija näytti olevan. Se ajoi pitkän matkan sinistä pyörätietä pitkin. Syy ei minulle selvinnyt”, Hamberg kertoo.

Myös hän on huolissaan koiriensa turvallisuudesta.

”Jos emme olisi huomanneet väistää autoa, niin en tiedä olisiko se väistänyt meitä.”

Petra Rantalaisen mukaan puistoajelusta tulee palautetta kaupungille alueen asukkailta paljon, on tullut jo vuosia. Ilmiö on yllättänyt suunnittelijat.

”Emme olisi voineet kuvitellakaan, että autoilevat ihmiset käyttäytyisivät näin”, Rantalainen sanoo.

Hänen tietääkseen mistään muualta Helsingistä ei löydy samanlaista paikkaa, missä puistoa käytettäisiin ajoreittinä yhtä mittavasti. Syitä ilmiölle tuntuu olevan useita.

”Alueen kaava on ongelmallinen, sillä puisto sijaitsee asuinalueen keskellä ja molemmilla reunoilla on autoteitä.”

Rantalaisen mukaan puisto houkuttelee autoilijoita käyttämään sitä oikaisureittinä, sillä puistoon on esteetön pääsy.

”Jos päämääränä on puiston toisella puolella oleva paikka, joutuu sinne kiertämään Välimerenkadun kautta. Se tuntuu olevan toisille liikaa”, Rantalainen pohtii.

Yksi syy autoiluun saattaa olla Google Maps  -karttapalvelussa oleva virhe.

”Juutinraumankatu on merkitty kartassa jatkumaan puiston läpi”, tietää Erja Pulli kertoa.

Puistoa ei myöskään ole karttaan merkitty vihreällä koko matkalta. On siis mahdollista, että navigaattorit jopa ohjaavat ajamaan puiston läpi.

Juutinraumankadulla asuva Sonja Vesala joutui taannoin vaaratilanteeseen puiston Tyynenmerenkadun puoleisella soratiellä.

”Huoltoyhtiön auto ajoi ohitsemme niin kovaa, että kivet sinkoilivat”, Vesala kertoo.

Hän oli ulkoiluttamassa Sohvi-koiraansa ja samaa polkua kulki toinenkin koiranulkoiluttaja. He pelästyivät tilannetta tosissaan.

”Annoimme ajajalle palautetta keskisormella”, Vesala nauraa.

Vesalaa huolettaa soratietä aktiivisesti kulkureittinään käyttävät lapset.

”Soratie on lyhin matka koululle, joten sitä käytetään ahkerasti. On ihme, että mitään ei ole vielä sattunut.”

Vesalan mukaan myös taksit ja yksityisautot käyttävät puistoa ajoreittinään muutenkin kuin vahingossa.

”Aivan käsittämätöntä piittaamattomuutta”, hän sanoo.

Vesalan mukaan autoilu on onneksi vähentynyt vuosien takaisesta.

”Juutinraumankadun päähän asennettu portti on vähentänyt liikennettä. Toivottavasti portteja saadaan pian lisää.”

Petra Rantalainen kertoo, että portteja asennetaan tulevina vuosina yhteensä seitsemän molemmille puolille puistoa.

”Vaikka portit eivät varsinaisesti estä puistoon ajamista, ne toimivat visuaalisena esteenä”, Rantalainen kertoo.

Kap Hornin kadun ja Suezinkadun päätyihin tulevien porttien perustusten asennustyöt ovat jo käynnissä ja portit asennetaan vuonna 2022. Neljän muun portin asennusaikataulusta ei ole varmuutta.

”Kaupungin tämänhetkiset taloudelliset haasteet saattavat viivästyttää asentamisaikataulua”, Rantalainen sanoo.

Varsinaisia ajoesteitä puistoon johtavien katujen päätyihin ei voida asentaa, sillä puistossa kulkee talojen pelastusreitit. Rantalainen kertoo, että aikaisemmin ajoesteiksi kokeiltiin muovisia, taipuvia pollareita, mutta pelastusviranomaiset määräsivät ne poistettaviksi.

”Hätätilanteessa ne saattaisivat hidastaa operaatiota tai aiheuttaa vaurioita pelastusajoneuvoihin”, Rantalainen selittää.

Myöskään maan sisälle painuvat sähkötolpat eivät tule kyseeseen.

”Niistä on muun muassa Isolta Roobertinkadulta huonoja kokemuksia. Talvella ne jäätyvät ja käytettävyys on muutenkin huono.”

Hyväntoivonpuisto voitti vuonna 2020 Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun. Puistoa tullaan katsomaan ulkomaita myöten. Petra Rantalainen on iloinen, että puisto on suosittu ja sen käyttöaste korkea.

”Autoilu puistossa pitää saada loppumaan. Asiaan on nyt alettu puuttua”, Rantalainen sanoo.

Helsingin kaupungin poliisikoordinaattori Heikki Sandberg kertoo, että hänen tietääkseen poliisi ei ole tehnyt erillistä valvontaa puistossa.

”Tilanne ei ole selvästi tullut meille esille tätä ennen”, kertoo komisario Kalle Lehmus Helsingin poliisin liikennevalvonnasta.

”Tiedot ovat meille tärkeitä, jotta voimme kohdistaa valvontaa alueelle tarvittaessa”, Lehmus sanoo.

Hänen mukaansa valvonta ei kuitenkaan ole ratkaisu ongelmaan.

”Poliisin liikennevalvonta on aina ajallisesti ja määrällisesti rajattua.”

 Pipsa Sinkko-Westerholm

************************************************************************************************************

Puistoautoilun taustat ruuhkissa ja piittaamattomuudessa

Jätkäsaaren liikenteen sujuvuutta pyritään parantamaan jatkuvasti eri keinoilla.

Hyväntoivonpuiston luvaton autoliikenne saattaa ainakin osittain liittyä alueen ruuhkiin. Tätä mieltä ovat Helsingin kaupungin puisto- ja viheraluesuunnittelun projektipäällikkö Petra Rantalainen sekä poliisikoordinaattori Heikki Sandberg.

Jätkäsaaren liikennejärjestelyistä vastaavan liikenneinsinöörin Teemu Vuohtoniemen mielestä syy ei ole ruuhkissa.

”Kyse on ensisijaisesti ihmisten piittaamattomasta liikennekäyttäytymisestä”, Vuohtoniemi sanoo.

Oli miten tahansa, ruuhkia Jätkäsaaressa on edelleen ja niitä on odotettavissa myös jatkossa. Lisäliikennettä on tuomassa Länsisataman Ahdinaltaan alueelle rakennettava Royal Center, johon kuuluu muun muassa yli 4000-paikkainen tapahtuma-areena, 24-kerroksinen hotelli ja urheilukeskus. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi syyskuussa alueen asemakaavan, joka mahdollistaa areenakokonaisuuden rakentamisen.

Vuohtoniemen mukaan liikenne on otettu huomioon jo asemakaavaprosessin aikana.

”Liikennevaikutukset ovat tunnistettu ja areenan järjestelyt sovitettu parhaalla mahdollisella tavalla olemassa oleviin järjestelyihin. Myös sataman liikennevirrat ovat huomioitu”, Vuohtoniemi kertoo.

Hänen mukaansa Royal Centerin suuret yleisötapahtumat tulevat kuitenkin mitä luultavimmin aiheuttamaan ajoittaisia ruuhkia.

”Tapahtumien järjestämisessä on mahdollista välttää alkamis- ja päättymisajankohtina niitä hetkiä, kun satamaliikenne on vilkkaimmillaan.”

Jätkäsaaren liikenteen sujuvuutta pyritään parantamaan jatkuvasti eri keinoilla.

”Sataman suunnalla liikennevaloissa on käytössä purkuohjelmat, jotka jakavat sinne enemmän vihreää valoa laivojen saapuessa. Jätkäsaari Smart Junction -projektissa liikennevalo-ohjauksen älykkyyttä pyritään
kehittämään entisestään.”

Lisäksi suunnitelmissa on ajokaistajärjestelyjen muutoksia Jätkäsaarenlaiturin osuudelle, pikaraitiotievaunuja sekä suuremman matkustajakapasiteetin raitiovaunuja.

”Ne voisivat helpottaa etenkin joukkoliikenteellä kulkevien matkustajien ajoittaista ruuhkaa.”

Myös helmikuussa Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymä satamatunnelihanke etenee, mutta aikataulusta ei ole tietoa.

 

Pipsa Sinkko-Westerholm, teksti ja kuvat
Juttu on julkaistu alun perin Jätkäsaari-Ruoholahti-lehdessä 7.10.2021.