Uutiset

Livornonkadun lajitteluhuoneen ovi käy sunnuntai-iltana ahkeraan. Huoneeseen kannetaan lasi- ja pienmetallijätettä ja raahataan suuria, litistettyjä pahvilaatikoita. Huoneen keräysastiat ovat täynnä ja pahvia tursuilee lattialle.

”Oho, onpas täällä taas täyttä”, Milla Ventoniemi sanoo.

Hän on tullut lastensa Selma Mikkosen, 8, ja Aamu Mikkosen, 6, kanssa tuomaan jätehuoneeseen pahvia viereisestä korttelista Malagankadulta.

Ventoniemen mukaan matka kotoa ei ole pitkä, mutta tuntuu silti joskus työläältä.

”Isojen pahvilaatikoiden kanssa kulkeminen on vähän vaikeaa. Mutta ihan hyvin se sujuu.”

Ventoniemen kodista isoja pahvilaatikoita tulee ruokatilauksista, sillä viisihenkisen perheen päivittäistavarat tilataan verkkokaupan kautta kotiinkuljetuksella kerran viikossa.

”Tilatessa tulee mietittyä jätteen määrää, mutta silti se on niin paljon helpompi tapa, kuin lähteä itse kauppaan”, Ventoniemi sanoo.

Muut perheen roskat viedään päivittäin sisäpihan Rööri-putkikeräyspisteelle.

”Röörin käyttäminen on sujunut hyvin. Sinne menee suurin osa roskista eli sekajäte, muovit, pienet pahvit, biojätteet ja paperi”, Ventoniemi kertoo.

Lajitteluhuoneessa Ventoniemeä harmittaa etäisyyttä enemmän sen toimivuus.

”Huonetta pitäisi tyhjentää useammin, sillä siellä on usein aivan liian paljon tavaraa”, Ventoniemi sanoo.

Jätkäsaaren jätteen putkikeräys Oy:n toimitusjohtaja Jouni Spets tunnistaa ongelman.

”Lajitteluhuoneiden kapasiteetti Jätkäsaaressa on riittämätön”, Spets sanoo.

Hän paljastaa, että lajitteluhuoneita on alueelle jo alun perin suunniteltu liian vähän.

”Tyynenmerenkadun alueella eli ensimmäiseksi rakennetulla alueella on yksi huone kuutta korttelia kohden. Uusille huoneille on vaikeaa löytää paikkoja jälkikäteen.”

Spets kertoo, että vaikka nykyisin Jätkäsaaren eteläosissa lajitteluhuoneita rakennetaan jokaista kahta tai kolmea korttelia kohden, ei niidenkään kapasiteetti silti aina riitä.

”Etenkin jouluna kun jätettä tulee moninkertaisesti, ovat kaikki lajitteluhuoneet äärirajoillaan.”

Yksi syy jätemäärän kasvuun on korona-aika.

”Verkkokaupoista tilataan aikaisempaa enemmän tavaraa ja siitä tulee paljon pakkauspahvia. Tätä ei osattu ottaa huomioon kymmenen vuotta sitten, kun Jätkäsaaren jätehuoltoa suunniteltiin”, Spets sanoo.

Spetsin mukaan toinen lajitteluhuoneiden ongelma on, että niitä ei pystytä tyhjentämään tarpeeksi usein. Lajitteluhuoneiden tyhjentämisestä vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut.

”Huoneet tyhjennetään pääosin neljä kertaa viikossa, mutta se ei riitä”, Spets sanoo.

Tärkeää Spetsin mukaan tilanteessa on, että huoneita käytettäisiin oikein.

”Pahvilaatikot pitää malttaa litistää ja pakata sisäkkäin. Eikä huoneeseen saa viedä sinne kuulumatonta tavaraa, kuten Rööriin kuuluvaa jätettä tai huonekaluja.”

Milla Ventoniemen mukaan roskien lajittelu kotona ei ole vaativaa.

”Lajittelu on ihan helppoa! Se on pieni vaiva.”

Ventoniemestä lajittelusta tekee helppoa se, että jokaiselle lajille löytyy kotoa oma roska-astia.

”Meillä on seitsemän eri jäteastiaa. Tiskipöydän alla on kolme ja vetolaatikossa neljä”, Ventoniemi kertoo.

Lajittelemista on opetellut myös tokaluokkalainen tytär Selma.

”Osaan lajitella suurimman osan, mutta en ole vielä vienyt itse roskia Rööriin”, Mikkonen kertoo.

Ventoniemelle myös monta kertaa vuodessa järjestettävät keräyspäivät ovat tulleet tutuiksi. Keräyspäivinä voi paikalle viedä ser-jätettä eli sähkölaitteita sekä patterit, lamput, isommat metallit, huonekalut ja patjat.

”Olemme vieneet sinne esimerkiksi rikkinäiset lastenrattaat. Keräyksiä järjestetään kätevästi Hyväntoivonpuistossa tuossa talon vieressä.”

Ventoniemellä on oma auto, joten esimerkiksi vaaralliset jätteet voi tarvittaessa vielä Sortti-asemalle helposti. Konalan tai Jorvaksen Sortti-asemille ajaa Jätkäsaaresta noin 20 minuutissa, ja Kivikon Sortti-asemalle noin puolessa tunnissa.

Jätehuoneiden tilanteeseen Malagankadun ja Livornonkadun alueella ollaan Jouni Spetsin mukaan saamassa helpotusta lähiaikoina.

”Välimerenkadulle Wurthin talon viereen avataan kevään aikana uusi keräyspiste lasille, metallille ja pahville. Se toivottavasti helpottaa tilannetta sillä alueella.”

Uusia lajitteluhuoneita avataan Jätkäsaareen rakentamisen edetessä. Tällä hetkellä huoneita on käytössä kahdeksan ja lisäksi alueelta löytyy kaksi väliaikaista kierrätyskonttia.

Lajitteluhuoneiden sijainnit on merkitty oheiseen karttaan.  Niiden tarkat osoitteet voi tarkistaa Jätkäsaaren Röörin nettisivuilta.

Lisätietoa: jatkasaarenroori.fi

FAKTA:

Jätkäsaaren Rööri

• Rööri on kotitalousjätteiden putkikeräysjärjestelmä Jätkäsaaressa.
• Käyttö alkoi vuonna 2014, valmis 2030-luvulla.
• Jätteiden syöttöpisteet sijaitsevat asuintalojen pihoilla, talojen seinissä tai ulko- ja sisäkäytävillä.
• Syöttöpisteitä on viidelle jätteelle: sekajäte, biojäte, muovi, paperi ja kartonki.
• Teräksinen, halkaisijaltaan puolimetrin putkisto kiertää katuverkoston alla ja kuljettaa syöttöpisteiden jätteet yhteiselle koonta-asemalle.
• Jäte liikkuu putkistossa 70 kilometriä tunnissa.
• Koonta-asema sijaitsee Hyväntoivonpuiston alla, Länsisatamankadun varrella. Jäte tiivistetään kontteihin, jotka kuljetetaan pois jäteautoilla.
• Järjestelmä vähentää jäteautojen määrää 80 prosenttia tavalliseen jätehuoltoon verrattuna.
• Järjestelmän tekninen toteuttaja on ruotsalainen Envac, toimittaja ja ylläpitäjä on Caverion.
• 85 % Jätkäsaaren jätteistä kerätään Rööri-järjestelmällä, 14% lajitteluhuoneissa ja 1% keräyspäivissä.
• Vuonna 2021 Röörillä kerättiin 1800 tonnia jätettä ja lajitteluhuoneissa 280 tonnia.

   

Lajittelematon biojäte on taakka jätevoimaloille – palamisjätteenä syntyy myrkyllistä tuhkaa ja kuonaa

Helmikuussa ilmestyneen sekajätteen koostumustutkimuksen mukaan jätkäsaarelaisilla on vielä petrattavaa myös Rööri-keräyksessä.

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden vuoden 2021 syksyllä tekemässä sekajätteen koostumustutkimuksessa oli ensi kertaa mukana myös Rööri-keräyksen sekajäte. Tutkimuksen tulos yllätti asiantuntijat.

”Sekajätteen seassa oli paljon sinne kuulumatonta ainesta, kuten biojätettä, muovia ja kartonkia”, kertoo palvelupäällikkö Kati Siekkinen.

Varsinkin biojätteen osuus sekajätteestä, yli 33%, oli ikävä yllätys.

”Biojäte on arvokasta raaka-ainetta jota pystytään hyödyntämään todella hyvin. Siitä tehdään muun muassa biokaasua ja multaa Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa”, Siekkinen kertoo.

Koska jätkäsaarelaisten sekajätteet päätyvät poltettaviksi Vantaan Energian jätevoimalaan, on biojätteen saaminen pois sekajätteestä tärkeää muistakin syistä: märkä jäte huonontaa palamista, jolloin siitä syntyy vähemmän energiaa.  Palamisjätteenä syntyy myös myrkyllistä tuhkaa ja kuonaa, joiden loppusijoitukseen ei ole vielä keksitty hyvää ratkaisua, kerrotaan Vantaan Energian verkkosivuilla.

Siekkinen muistuttaa, että jätteiden lajittelu ja kierrättäminen ei ole kiinteistöjen oma valinta, vaan toimintaa määrittää jätelaki. Vuonna 2021 voimaan tulleen jätelain uudistuksen taustalla ovat EU:n jatkuvasti kiristyvät kierrätystavoitteet, jotka sitovat myös Suomea. Uudistetun jätedirektiivin keskeisinä tavoitteina on vähentää jätteen määrää ja lisätä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Jätkäsaaren jätteen putkikeräys Oy:n toimitusjohtajan Jouni Spetsin mukaan vuonna 2021 Jätkäsaaressa kerättiin jätettä imuputkijärjestelmällä 1800 tonnia ja lajitteluhuoneissa noin 280 tonnia. Röörin avulla kerättiin jätettä arviolta noin 200 kilogrammaa per asukas.

”Määrä pitäisi saada pienemmäksi. Toimiva jätteidenkäsittely lähtee siitä, että kotona jätettä syntyy mahdollisimman vähän”, Kati Siekkinen sanoo.

Seuraavaksi tärkeintä on lajitella jätteet kotona.

”Jokainen ihminen on kokonaisuuden kannalta tärkeä, sillä meitä on Suomessa miljoonia. Jokaisen velvollisuus on osallistua talkoisiin.”

Siekkisen mukaan pääkaupunkiseudulle on luotu tehokas jätehuolto, jota pitää alkaa käyttää oikeaoppisesti.

”Mahdollisuudet kierrättää ovat jo valmiina, nyt vaan kaikki mukaan!”

FAKTA:

Vinkit Röörin käyttäjille:

• Minimoi jätteen määrä. ”Tähän emme voi keräysjärjestelmällä vaikuttaa, vaan jokaisen pitäisi itse miettiä kulutuskäyttäytymistään.”
• Lajittele kotona. ”Oikea lajittelu lähtee kotoa. Uusissa taloissa pitäisi olla  vakiovarusteluna kunnolliset lajitteluroskikset. Sekajätteestä pitää saada pois sinne kuulumaton jäte, varsinkin biojäte.”
• Vie roskat tarpeeksi usein. ”Jätepusseja ei saa täyttää liian täyteen, vaan jättää kolmasosa tyhjää.”
• Revi pahvit pienemmiksi. ”Liian isot pahvit saattavat tukkia Rööriputken. Pizzalaatikko tulee repiä ainakin kahteen osaan. Isot pahvit viedään lajitteluhuoneeseen.”
• Lajitteluhuoneeseen ei kokonaisia pahvilaatikoita. ”Laatikot pitää malttaa litistää ja pakata sisäkkäin.”
• Älä vie Rööriin kuuluvaa jätettä lajitteluhuoneeseen. ”Vaikka huoneissa on sekajätekeräys, sinne kuuluu ainoastaan isokokoinen sekajäte, joka ei mahdu Röörin luukusta. Kuten käyttökelvoton matto tai rikkinäinen ämpäri.”
• Muista keräyspäivät. ”Rööriin tai lajitteluhuoneisiin kuulumattomat jätteet, kuten rikkinäiset huonekalut tai sähkölaitteet, kerätään viisi kertaa vuodessa neljässä eri keräyspaikassa Jätkäsaaressa. Kevään ensimmäinen kierrätyspäivä järjestetään todennäköisesti huhtikuun alussa. Päivät julkaistaan lähiaikoina Röörin netti- ja Facebook-sivuilla.”

Vinkit antoi: Jouni Spets, Jätkäsaaren jätteen putkikeräys Oy

Teksti: Pipsa Sinkko-Westerholm
Juttu on julkaistu alun perin Jätkäsaari-Ruoholahti-lehdessä 17.2.2022.