Rakennusteollisuus kirittää kiertotaloutta – Vattuniemen purkukiinteistöt näyttävät esimerkkiä

Uutta Helsinkiä
06. huhtikuuta 2022

Suomessa syntyy rakennus- ja purkujätettä ympäristöministeriön arvion mukaan noin 1,6 miljoonaa tonnia vuodessa. EU:n jätedirektiivin mukaan 70 prosenttia tästä pitäisi saada hyötykäyttöön, mutta toistaiseksi hyödynnettyä saadaan vasta noin puolet. Siinä syy edistää rakentamisen kiertotaloutta yhdessä luonnonvarojen säästämisen sekä ilmastonmuutoksen ja luontokadon hidastamisen lisäksi. Rakentamisen kiertotaloutta tavoitellaan myös Helsingin kaupungin käynnistämässä klusteriohjelmassa.

Yhtä kiertotalousklusterin konkreettista esimerkkiä toteutetaan parhaillaan Lauttasaaren Vattuniemessä, jossa aloitetaan 16 lähinnä toimistokäytössä olleen yksityisten yritysten omistaman huonokuntoisen kiinteistön puru. Purkukiinteistöt sijoittuvat pääosin Heikkiläntien ja Itälahdenkadun varrelle. Tarkoituksena on, että purettavasta materiaalista mahdollisimman paljon päästäisiin hyödyntämään rakentamisessa, mieluusti sellaisenaan.

”Purettavissa kiinteistöissä voi olla paljon samantyyppisiä materiaaleja. Selvitämme, voidaanko materiaalivirtoja yhdistelemällä saada materiaaleja paremmin hyötykäyttöön. Tunnistamme myös mahdollisuuksia tarjota hyötykäyttöä helpottavia palveluja yhteisesti alueen kiinteistöille”, kertoo johtava asiantuntija Paula Eskola hanketta koordinoivasta Motivasta.

Koko rakentamisen ketju mukana

Skanska on yksi hankkeen osallistujista. Skanska Kotien maanhankintapäällikkö Teemu Kärkäs pitää tärkeänä, että Vattuniemessä alan toimijat pääsevät kehittämään osaamistaan ja tunnistamaan kiertotalouden mahdollisuuksia, joita ei välttämättä vielä edes tiedetä.

”Kun saamme kaikki 16 kiinteistön materiaalivirrat yhteen, ne ovat helpommin hyödynnettävissä. Erikoisjakeille voi samalla löytyä uutta bisnestä”, Kärkäs sanoo.

Skanska kertoo oman kohteensa olevan mitä suuremmassa määrin koelaboratorio sekä tilaisuus saada uusia yhteistyökumppaneita ja verkostoitua.

Kiertotalousklusterin kanssa tiivistä yhteistyötä koko rakentamisen ketjussa tekevät Motivan ja Skanska kotien lisäksi myös Hartela, A-Insinöörit, SATO ja JMB.

Datasta yhä enemmän apua

Helsingin kaupungin kiertotalousklusteri keskittyy tällä hetkellä erityisesti rakentamisen kiertotalouden edistämiseen. Tavoitteena on samalla edistää kiertotalouden mukaista liiketoimintaa. Suurena apuna on data: tiedot purkumateriaaleista kootaan yhteiselle digitaaliselle alustalle.

Lähes kaikki Vattuniemen hankkeessa mukana olevat toimijat ovat jo tähän mennessä toimittaneet selvitykset siitä, minkä verran ja mitäkin purkumateriaalia kustakin kohteesta on syntymässä. Näistä selvityksistä tullutta dataa on tähän mennessä ehditty jo analysoida ja yhtenäistää.

Datan keruu onkin hankkeessa keskeisessä osassa. Tietoa on välitetty osallistujille useissa tilaisuuksissa ja sitä on koostettu yhteiselle alustalle, sillä aiemmin on huomattu, että purkukohteiden materiaalien hyödyntämistä hidastavat muun muassa kohtaanto-ongelmat: tieto tulevasta sekä saatavilla olevasta materiaalista ei tavoita oikeita toimijoita tai tieto tulee liian myöhään.

Kun tietoa saadaan hyvissä ajoin ennen varsinaista purkua, purkumateriaalit voidaan ottaa huomioon uutta rakentamista suunniteltaessa tai löytää materiaaleille vastaanottajat esimerkiksi rakennustuoteteollisuudesta.

Vattuniemen hankkeen iso etu on myös purettavien kohteiden laajuus, sillä eri materiaaleja on tulossa jättimäisiä määriä. Pelkästään betonia on arvioitu syntyvän 170 000 tonnia. Sen paino vastaa noin 3 400:a kuorma-autoa.

Hankkeen aikana on tarkoitus selvittää, minkä verran tietojen hallinnasta, analysoinnista ja datan jakamisesta on hyötyä eri toimijoille.

Hyödyt tuntuvat vastuullisuudessa

Huolellinen purkukartoituksen suunnittelu ja toteutus on aikaa vievä prosessi. Myös varsinainen purkaminen on hitaampaa, kun eri materiaaleja irrotetaan huolellisesti uutta käyttöä varten. Lisäksi mitä hienojakoisemmin puretaan, sitä kalliimpaa työ on.

”Näemme hyötyä erityisesti vastuullisuudessa, mutta samalla saamme kiertotalousratkaisuista tärkeää kokemusta tuleviin rakennushankkeisiin”, Skanska Kotien maanhankintapäällikkö Teemu Kärkäs kertoo.

Kiinnostavaa on myös löytää piste, missä ympäristövastuullisuus ja taloudellisuus kohtaavat. Arvokasta tietoa on myös se, että kun kiertotalouden hyödyntäminen rakentamisessa etenee, uudelleenkäyttö voi tehostua ja volyymit kasvaa. Samalla purkumateriaaleja opitaan uudella tavalla arvostamaan, eikä suunnitelmallinen purkaminen olekaan enää tavanomaista kalliimpaa. Siten kiertotaloudesta tulee yhä kannattavampaa.

Keskustelut materiaalien käyttökelpoisuudesta käynnissä

Yksi toistaiseksi avoin kysymys on purkumateriaalien kelpoisuus: voidaanko niitä turvallisuusstandardien mukaisesti hyödyntää uusissa rakennuksissa sellaisenaan?

Tätä koskevasta laista on erilaisia tulkintoja ja toistaiseksi esimerkiksi Tukes on ottanut asiassa tiukan linjan. Toisaalta myös purkumateriaaleja hyödynnettäessä on itsestään selvää toimia rakentamisen laadusta ja turvallisuudesta tinkimättä, mikä koskee niin sisäilmaa kuin vaikkapa paloturvallisuutta.

Samalla kiertotalousklusterin kokeiluun osallistuvat toivovat, että myös kohteiden tulevat asukkaat alkaisivat nähdä uudelleen käytetyn materiaalin, esimerkiksi hyväkuntoisen käytetyn rakennusosan, arvona – ja ymmärtäisivät, että kyse on luonnonvarojen säästämisestä eikä tarpeesta pihistellä materiaalien käytössä.

Iso bisnespotentiaali

Vattuniemen hankkeesta on tarkoitus synnyttää toimintamalli, jota voidaan soveltaa muissakin purkukohteissa. Projektipäällikkö MiraJarkko Helsingin kaupungilta iloitsee mukaan lähteneiden yritysten esimerkillisestä toiminnasta ja kiinnostuksesta esimerkiksi rakennusosien uudelleenkäyttöön.

”Kaupungilla on kiertotalouden tiekartta, ja olemme tiukentaneet hiilineutraaliuden tavoitteita. Neitseellisen luonnonvarojen kulutus on saatava pienenemään, ja jotta tähän päästään, tarvitsemme kaikki mukaan”, Jarkko toteaa.

Kaupunki on rahoittanut hanketta erillismäärärahalla. Taustalla on usko siihen, että rakentamisen kiertotaloudella on iso liiketoiminnan potentiaali.

”Toivomme, että kaupunki saa myös kansainvälistä näkyvyyttä ja vahvistusta kiertotalouden kaupunkina. Viitteitä tästä on, sillä pyyntöjä tulla kertomaan teemasta tulee yhä useammin”, Jarkko lisää.

Helsingin kiertotalouden klusteriohjelma tuo toimijatyhteen edistämään yhdessä rakennusmateriaalien ja -osien kierrätystä jasaatavuutta. Haluaisiko yrityksesi tai organisaatiosi osallistua klusterintoimintaan? Ilmoittaudumukaan tai ole yhteydessä asiantuntijoihimme!

Uutisen kuva: Kari Ylitalo