Helsinki mukana suuressa suomalaisessa muovien kiertotaloushankkeessa

Uutta Helsinkiä
13. syyskuuta 2022
Suomessa käynnistyy laaja EU-rahoitteinen yhteistyöhanke muovien kiertotalouden edistämiseksi. Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) luotsaaman hankkeen kokonaisbudjetti on noin 20 miljoonaa euroa. Helsinki on mukana hankkeessa kehittämässä rakennusalan muovien kiertotaloutta.

Suomessa käynnistyy laaja EU-rahoitteinen yhteistyöhanke muovien kiertotalouden edistämiseksi. Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) luotsaaman hankkeen kokonaisbudjetti on noin 20 miljoonaa euroa. Helsinki on mukana hankkeessa kehittämässä rakennusalan muovien kiertotaloutta.

Hankkeen tavoitteena on kestävä muovien kiertotalous Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Seitsenvuotinen hanke käynnistyy tammikuussa 2023 ja jatkuu vuoden 2029 loppuun saakka. PlastLIFE SIP -hanke kuuluu EU:n LIFE-ohjelmaan.

SYKEn koordinoima hanke kokoaa laajan toimijajoukon kehittämään yhdessä keinoja muovien aiheuttamien ympäristöhaittojen, roskaantumisen ja turhan kulutuksen vähentämiseksi, muovijätteen kierrätyksen tehostamiseksi, kierrätysmuovien hyödyntämisen sekä muoveja korvaavien materiaalien ja ratkaisujen löytämiseksi sekä haitallisten aineiden analytiikan ja riskinarvioinnin kehittämiseksi.

Helsinki pilotoi uusia rakentamisen ratkaisuja

Helsingin osahankkeen tavoitteena on rakentamisen muovien kiertotalouden parantaminen ja muovin haitallisten vaikutusten, kuten hiilidioksidipäästöjen, roskaantumisen sekä mikromuovien vähentäminen.

Muoviteema sisältyy keväällä 2020 hyväksyttyyn Helsingin kierto- ja jakamistalouden tiekarttaan. Tiekartassa tähdätään yhtäältä turhan muovin käytön vähentämiseen ja toisaalta kierrätysmuovin käytön lisäämiseen infrarakentamisessa.

Helsinki kartoittaa infrarakentamisen muovivirtoja ja pyrkii tunnistamaan määrän, ympäristövaikutusten ja kiertotalouden näkökulmasta merkittävimmät muovivirrat kaupungin infrarakentamisessa. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa ne keskeiset rakentamisen vaiheet, joissa materiaaleja ja niiden käyttöä koskevat ratkaisut tehdään.

Näiden pohjalta toteutetaan 2–3 pilottihanketta. Piloteissa voidaan testata yhtäältä korvaavia vaihtoehtoja mikromuovin leviämisriskiä aiheuttavien materiaalien käytölle ja toisaalta kierrätysmuovin tai muiden kierrätysmateriaalien käyttöä neitseellisen muovin sijaan.

Pilottien myötä kehitettyjä hyviä ratkaisuja jalkautetaan käytäntöön laajemminkin. Hankkeen aikana kaupungin infrarakentamisen parissa työskentelevälle henkilöstölle järjestetään koulutusta aiheesta.

Hanke toteutetaan kaupunkiympäristön toimialalla, yhteistyössä kaupungin kiertotalouden klusteriohjelman kanssa.

Toimijat ja hankkeet saman pöydän ääreen

Koko hankekonsortiossa ovat mukana SYKEn ja ympäristöministeriön sekä Helsingin kaupungin lisäksi Aalto-yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Kuljetusliike Vaahterinen Oy, LAB-ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, Luonnonvarakeskus (Luke), LUT-yliopisto, Muovipoli Oy, Oy Orthex Finland Ab, Pidä Saaristo Siistinä ry, Plastone Oy, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry sekä Turun yliopiston Brahea-keskus.

Konsortio tekee yhteistyötä kansallisista muovitoimijoista koostuvan Suomen muovitiekarttaverkoston sekä yritysten, kuntien, partiolaisten, kirkon nuorisotyön, Itämeri-viestijöiden, koulujen ja kansalaisjärjestöjen kanssa muoviin liittyvien haasteiden selättämiseksi ja ratkaisumahdollisuuksien viemiseksi kaikkien suomalaisten tietoisuuteen ja toimintaan. Tiedossa on esimerkiksi koko maan kattavia kampanjoita roskaantumisen vähentämiseksi.

PlastLIFE haluaa saada myös Suomen muut muovihankkeet saman pöydän ääreen päällekkäisen työn välttämiseksi ja yhteisten tavoitteiden edistämiseksi.

EU:n LIFE-ohjelma pyrkii edistämään ympäristö- ja ilmastonmuutoslainsäädännön, ohjelmien sekä strategioiden toimeenpanoa jäsenvaltioissa. EU-rahoitusta myönnetään enintään 60 prosenttia 20 miljoonan euron kokonaisbudjetista. Loppu tulee osallistujilta tai muista kansallisista rahoituslähteistä.

Lue lisää:

Helsinginkierto- ja jakamistalouden tiekartta

Kuva: Paavo Jantunen