Nastarenkaiden käyttökielto alkaa Lönnrotinkadulla

Keskusta
29. syyskuuta 2022
Nastarengaskielto on astunut voimaan osassa Lönnrotinkatua 28. syyskuuta 2022 alkaen. Kolmivuotisen kokeilun tavoitteena on parantaa ilmanlaatua ja vähentää liikenteen aiheuttamaa melua lähiympäristössä.

Nastarengaskielto on astunut voimaan osassa Lönnrotinkatua 28. syyskuuta 2022 alkaen.  Kolmivuotisen kokeilun tavoitteena on parantaa ilmanlaatua ja vähentää liikenteen aiheuttamaa melua lähiympäristössä.

Lönnrotinkadun nastarengaskielto käsittää Mannerheimintien ja Hietalahdenkadun välisen osuuden noin 900 metrin pituudelta. Yksisuuntainen katu kulkee keskustasta länteen palvellen läpiajoa Pohjoisesplanadilta Ruoholahden suuntaan sekä ajoyhteytenä Kampin ja Punavuoren kaupunginosiin.

Uuden tieliikennelain mukaista nastarenkailla läpiajon kieltävää liikennemerkkiä kokeillaan Lönnrotinkadulla syksyyn 2025 asti. Kokeilun tavoite on selvittää nastarengaskiellon vaikuttavuutta kitkarenkaiden yleistymiseen ja ilmanlaatuun. Samalla arvioidaan kiellon seurauksia, noudattamista ja tarkoituksenmukaisuutta.

Nastarengaskielto näkyy kadun varsille lisättyinä liikennemerkkeinä sekä ilmanlaadun ja nastarenkaiden seurantalaitteina.

Nastoilla tontille ajaminen on edelleen sallittua

Nastarenkaat kieltävä merkki sallii kiinteistölle ajon. Myös ammattiliikenne kuten taksit on jätetty kiellon ulkopuolelle.

Vaihtoehtoinen, noin 300 metriä pidempi läpiajoreitti Ruoholahteen kulkee Mannerheimintien ja Pohjoisen Rautatiekadun kautta. Kampin ja Punavuoren kaupunginosiin vaihtoehtoisena reittinä palvelee Bulevardi, jolloin matka pitenee noin 200 metriä.

Nastarengaskiellon vaikutukset Lönnrotinkadun ja lähialueen yrityksiin on arvioitu vähäisiksi, samoin autoliikenteen saavutettavuuteen perustuvat yritysvaikutukset. Kiellon vaikutuksia arvioidaan jo kokeilukauden aikana, ja järjestelyihin voidaan tehdä muutoksia tarpeen mukaan.

Rengasvalinnalla on vaikutuksia ilmanlaatuun

Helsingissä ilmanlaatu on pääsääntöisesti hyvä. Vilkkaasti liikennöidyillä kaduilla ilman hiukkaspitoisuudet ovat kuitenkin paikoin suuria liikenteen aiheuttamien pakokaasupäästöjen ja katupölyn vuoksi. Siirtymisellä nastarenkaista kitkarenkaisiin on arvioitu olevan merkittävä positiivinen vaikutus ilmanlaatuun ja liikenteen aiheuttamaan meluun.

Katupöly koostuu hiekoitusmateriaalin lisäksi päällysteestä irtoavasta aineksesta, jota erityisesti nastarenkaat rouhivat irti tiestä. Erityisen herkkiä pölyn terveysvaikutuksille ovat lapset, astmaatikot sekä sydän- ja keuhkosairauksista kärsivät.  

Helsingin kaupungin tavoitteena on kitkarenkaiden käytön lisääminen niin, että vuonna 2030 kitkarenkaiden osuus olisi Helsingissä 70 prosenttia.

Nastat vai kitkat?

Kitkarengaskampanja